Etsi
Watch Dogs 2 on viihdyttävä ja persoonallinen avoimen maailman seikkailu, joka korjaa monia alkuperäisen osan ongelmia.
Hieman ohueksi jääneen ensimmäisen Titanfallin huikeasti paranneltu ja laajennettu jatko-osa, jonka yksinpeli yllättää todella positiivisesti.
Perinteet ovat kaunis asia. Pokémon Sun ja Moon kuitenkin osoittavat, että niistäkin on joskus osattava päästää irti.
Dishonored 2 ei ehkä yllätä, sillä se on kovin samanlainen kuin edeltäjänsä. Ei se myöskään petä, sillä edeltäjän tapaan myös jatko-osa on huipputason peli.
Huipputuotettu räiskintäsarja uudistaa itseään lähinnä visuaalisesti sisällön jatkaessa vanhan kaavan mukaan.
Tyhjiössä tarkasteltuna Football Manager 2017 olisi helposti pari pistettä parempi peli, mutta 25-vuotisen sarjan tuoreimpana osana se tuntuu marginaaliselta vuosipäivitykseltä.
Vuoden 2011 paras peli on aivan yhtä koukuttava kokemus viisi vuotta myöhemmin.
Kaksi huippuklassikkoa on survottu ihmeen laiskaan uusiopakettiin.
Graafisesti tyrmäävä ja sujuvasti pelattava ninjahiippailu, joka on parhaimmillaan pieninä kerta-annoksina.
Idioottininjan räiskintä on puhdasta toimintaa ilman turhia jarruja tai aivosoluja.
Pätevä mutta ihmeen yllätyksetön jatko hienolle pelille. Ensi kerralla olisi syytä revitellä.
Jos Robinson: The Journey ei olisi maksanut minulle lounastani, se olisi ehkä voinut saada pisteen enemmän. Nyt pelikokemuksesta pitää pulittaa hieman turhan kova hinta.
Orwellin isoveli valvoo koukuttavasti ja tyylipuhtaasti. Kyseessä on yksi tämän vuoden indiehelmistä.
