Musta lippu liehuu
Assassin’s Creed Black Flag on monelle todella rakas peli ja sitä pidetään yleisestikin yhtenä pelisarjan parhaimmista osista. Se oli aikoinaan myös allekirjoittaneen ensimmäinen Assassin’s Creed -seikkailu, mikä luo sille tietysti erityisen paikan sydämestäni. En kuitenkaan itse ole koskaan pitänyt sitä sarjan helmenä, vaan muistan vuosien takaa lähinnä sen ongelmakohtia, kuten tönkösti suunniteltuja jäljittämistehtäviä. Ja miten voisinkaan unohtaa nykyajan tarinankerrontaa, jossa pelattiin ensimmäisessä persoonassa Abstergo-yhtiön konttorirottana.
Olinkin aidosti yllättynyt, kun käynnistin uunituoreen Assassin’s Creed Black Flag Resynced -pelin ja imeydyin välittömästi mukaan sen maailmaan. Poissa on toimistossa haahuilu ja epäreilut jäljittämiset ja tilalla on pelillisesti todella toimiva kokonaisuus, joka antaa Kenwayn tarinalle tilaa enemmän kuin koskaan ennen.
Peräti viidentoista eri studion työstämä Resynced pyörii samalla pelimoottorilla kuin viimevuotinen Shadows, mikä tarkoittaa tietenkin sen pelattavuuden nousseen aivan uudelle tasolle. Liikkuminen ja hyppely ovat jouhevia ja uusittu taistelukin tuntuu pääosin hyvältä. Vaikka moottori onkin sama, ei pelistä ole silti väännetty väkisin roolipeliä, vaan se kunnioittaa alkuperäisteosta hienosti, tuoden käyttöliittymänsä kuitenkin tähän päivään.
Vaikka saaristoinen kartta ei olekaan aivan niin suuri kuin muistelin, on tutkittavaa ja löydettävää runsaasti. Vanhat tutut aktiviteetit kuten plantaasien ryöväys ja linnakkeiden valtaamiset ovat edelleen tallella, mutta mukaan on tuotu myös uusia puuhia. Erityisen suuria uudistuksia on kokenut Kenwayn kartanosaari, jolle on rakennettu kokonainen kaupunginrakenteluosio. Kartanoa voi somistaa myös maalauksilla, joita pääsee keräilemään merimatkoillaan.
Pelin tarina on varmasti jo monelle tuttu, mutta pikaisesti tiivistettynä se kertoo merirosvokapteeni Edward Kenwaysta, joka sotkeutuu rikkauksien perässä juostessaan ikiaikaiseen sotaan salamurhaajien ja temppeliherrojen välillä. Mukana on sarjalle tyypillisesti aikakauden merkittäviä hahmoja kuten Mustaparta ja Anne Bonny.
Muistan tarinan pääpiirteet edelleen hyvin, mutta sen pariin palaaminen on silti tuntunut miellyttävältä. Sitä lähestyy nyt nostalgialla toisin kuin aikoinaan ja muutamat jutut jotka eivät silloin tuntuneet niin merkittäviltä vaikuttavat nyt ihan eri tavalla. Mikäli seikkailua ei ole kokenut aikaisemmin, kannattaa siihen lähteä jo silkan tarinallisen annin takia. Siihen on muuten lisätty nyt myös uusia kaaria, jotka syventävät kerrontaa entisestään.
Visuaalisesti täysin uusittu peli uusii myös meritaistelua, joka tuntuu nyt paremmalta kuin koskaan ennen. Muistan sen aiheuttaneen jonkin verran turhautumista kymmenisen vuotta sitten ja ajatuksissani elää edelleen karmiva Skull and Bones, mutta onneksi kaikki toimii nyt juuri niin kuin pitääkin ja taistelu soljuu eteenpäin mukavasti.
Aivan ongelmaton matka Karibianmerellä ei kuitenkaan ollut, vaan törmäsin matkalla muutamaan kinkkiseen bugiin, joista yksi lukitsi edistymiseni pelissä hetkellisesti. Jäin nimittäin jumiin linnakkeeseen, jossa oli kuulemma vielä yksi vihollinen jäljellä, vaikkei siellä ollut kyllä ristin sielua. Pääsin onneksi tilanteesta käynnistämällä pelin uudelleen, mutta suuhun jäi vähän pahaa makua.
Isossa kuvassa Assassin’s Creed Black Flag Resynced on kuitenkin hyvin toimiva kokonaisuus, joka tuo ikonisen merirosvoseikkailun tähän päivään pääosin onnistuneesti. Siitä voi väitellä, oliko uudistus oikeasti todella tarpeellinen, kun historiassa olisi myös muuan ensimmäinen Assassin’s Creed, joka kaipaisi kipeästi rakkautta, mutta toisaalta Black Flag toimii hyvänä pilottina konseptille, joka voisi tulevaisuudessa koskettaa myös muita sarjan pelejä.
