Alkuperäiseltä TimeSplittersilta odotettiin paljon. Kun kyseessä oli Nintendo 64:n klassisten GoldenEye 007– ja Perfect Dark -pelien luojista koostuvan Free Radical Designin ihka ensimmäinen PlayStation 2 -peli, ennusmerkit näyttivät lupaavilta.
Konsolin julkaisupeli kuitenkin tuntui monista keskeneräiseltä kunnollisen yksinpelikampanjan puutteen takia, mutta moninpelipainotus piti huolen, että jaetun ruudun rymistelyhupi oli monessa suhteessa kohdillaan.
TimeSplitters 2 oli kaikin puolin edeltäjäänsä toimivampi paketti. Ensimmäisestä osasta inspiraationsa saaneita Arcade- ja Challenge-haasteita oli monipuolistettu, aivan kuten omien kenttien luomiseen tarkoituttua karttaeditoriakin. Edeltäjästään poiketen peli nähtiin PS2:n lisäksi myös GameCubella ja Xboxilla, joten pelistä päästiin nauttimaan kaikilla ajan kotikonsoleilla.
Huomattavin lisäys oli tietenkin kattava yksinpelikampanja, jossa matkattiin aikakausien halki estämässä brutaalin TimeSplitters-rodun suunnitelmat muokata ihmiskunnan historia mieleisekseen. Sarjan moninpelitausta takasi kampanjan yhteistyömahdollisuuden, ja on myönnettävä, että TimeSplitters 2 oli aikansa parhaita yhteistyöräiskintöjä.
Olipa vastassa villi länsi, Siperian sotilastukikohdat tai Chicagon gangesriajat, meininki pysyi ennen kaikkea kepeänä ja kieli vahvasti posken puolella. Vai miltä kuulostaa 1960-luvun hippiagentti nimeltä Harry Tipper? Entä hullut apinat?
Sarjan ohjauksessa ja rakenteessa on aina ollut vahvoja viittauksia tiimin Rare-aikaisiin N64-klassikoihin. Hudeissa ja äänimaailmassa on paljon samankaltaisuuksia, minkä lisäksi kenttiin lisättiin tuttuun tapaan uusia tehtäviä vaikeustason myötä.
Toisin sanoenTimeSplitters 2:n näkeminen kokonaisuudessaan vaati pelin läpäisun vaikeimmalla tasolla. Nykypelit voisivat ottaa kaavasta mallia enemmänkin, parantaahan se pelin uudelleenpeluuarvoa roimasti.
Niin mukava kuin kampanja olikin, sarjan moninpeliä ei suitsuttu turhaan. Monipuoliset pelimuodot perusräiskinnästä kolikoiden keruuseen keskittyneeseen Thiefiin, legendaariset kentät, kuten Hospital, Ice Station, Chinese ja Mexican Mission sekä tietenkin äärimmäisen yksinkertainen, mutta kattava karttaeditori.
Hulvattomat hahmot olivat vahvasti myös läsnä moninpelissä, ja etenkin ne kirotut polvenkorkuiset apinahahmot ovat varmasti jääneet kaikkien sarjaa pelanneiden mieleen. Onneksi tähtäin ei ollut vahvasti liimattuna ruudun keskelle, mikä auttoi apinoiden tähtäilyä entisestään.
TimeSplitters 2 oli aikansa hauskinta toimintaa, jonka parissa istuttiin tuntikausia niin jaetun ruudun äärellä kuin kampanjaa ja haasteita tahkoen. Toimistolla eletään toivossa, että nykyisin Crytek UK:na tunnettu Free Radical onnistuisi tuomaan sarjan takaisin keventämään itsensä liian vakavasti ottavaa fps-lajityyppiä.