Kehittäjä: GRIN / Halcyon Games
Julkaisija: Warner Bros.
Pelikoneet: PlayStation 3 (testattu), Xbox 360 (testattu), pc
Julkaisuaika: 5. kesäkuuta 2009
Tulevaisuus on muuttunut. Tuomiopäivän koitettua sota Skynetin ohjaamia tappajarobotteja vastaan on käynnistynyt, mutta ihmiskunnan ainoaksi toivoksi aiemmin nostettu John Connor ei tunnista maailmaa samaksi, johon äitinsä sekä tulevaisuudesta lähetetyt terminaattori-robotit ovat häntä koko elämänsä ajan valmentaneet. Monet asiat ovat toisin Terminator: Salvationissa, mutta muuttaako se Terminator-lisenssipelien kyseenalaista mainetta?
Halcyon Gamesin ja ruotsalaisen Grinin kehittämä Terminator: Salvation ei nimestään huolimatta jaa samaa tarinaa piakkoin elokuvateattereihin ilmestyvän neljännen Terminator -elokuvan kanssa. Sen sijaan pelin tapahtumat käynnistyvät kaksi vuotta ennen uutuusleffan alkua. Varttunut John Connor ei ole ihmisvastarinnan suuri johtaja, kuten klassisissa elokuvissa maalailtiin, vaan tavallinen rivisotilas alkutekijöissään olevien vastarintajoukkojen hapuilevissa riveissä.
Grinin Tukholmassa sijaitsevalla studiolla testaamamme versio vie Johnin etsimään ydintuhosta ja Skynetin säälimättömien robottien kynsistä eloon jääneitä ihmisiä. Hänen tiimitoverinsa ovat vastahakoisia miehen aikeet kuullessaan, eivätkä osa heistä vakuutu pelastusoperaatiosta lainkaan. John kuitenkin uskoo vakaasti, että jättämällä eloonjääneet oman onnensa nojaan he eivät olisi itsekään sen parempia kuin säälimättömät ja sieluttomat terminaattorit, joiden ainoana tehtävänä on hävittää ihmiskunta maan tasalle.
Testiversio lähtee käyntiin pimeästä huoneesta, jossa Connor ja muut sotilaat ovat kokoontuneet käskynjakoon. Connoria ohjatessa silmiin osuu oviaukko, josta hohkaa kellertävä päivänvalo synkkään huoneeseen. Sitä lähestyessä korviin kajahtaa käsky palata taistelukentälle, joka avartuu nopeasti pelaajan edessä: raunioitunut ja kuolleen hiljainen kaupunkimaisema kellertävine, ruskeine ja harmaine värisävyineen. Maisema on hyvin erilainen verrattuna sinimustaan värimaisemaan, jota esiteltiin klassisten Terminator-elokuvien tulevaisuudenkuvissa.
Hiivimme tietokoneen ohjaaman naissotilaan kanssa kohti astetta avarampaa aukiota, jolloin hiljaisuus kaikkoaa. Kiirehdimme nopeasti suojaan, kun paikalle tallustaa laajahko robotti, joka neljällä jalalla kävellessään muistuttaa etäisesti hämähäkkiä. Kyseessä on T-7-T-mallin terminaattori, joka ihmisjoukot huomatessaan alkaa tulittamaan tiivisti. Muurinpätkä, johon olen itsekin Connorina nojautunut, alkaa mureta, ja paniikki meinaa iskeä.
Katsastan nopeasti ruudun keskellä olevaa indikaattoria, joka osoittaa muut lähistöllä olevat suojapaikat. Päätän siirtyä hieman rahallisemman näköiseen paikkaan, mikä tapahtuu sulavasti nojautumalla kyseiseen suuntaan ja painamalla näppäintä. Näppärää, ajattelin. Päädyn yksinäiseltä näyttävän pylvään taakse, mutta automaattisen siirtymisen aikana T-7-T kiinnittää huomionsa Connoriin. Sen sijaan oma huomioni kiinnittyy siihen, ettei pylväs vaurioidu lainkaan tulituksessa. Tätä miettiessäni tietokoneen ohjaama ihmisliittolainen ampuukin jo selkänsä kääntäneen robotin taakse sijoitettua virtayksikköä. Sepä vaikutti helpolta.
Tilanne näyttää jo rauhoittuneen. Lähdemme jatkamaan jo matkaa, kun sokkeloiselle autiolle jalkautuu kaksi T-7-T:tä lisää. Yritän suojautua auton taakse, mutta Connor ei suostu nojautumaan ydintuhon jäljiltä tuhoutuneeseen peltipurkkiin. Sama päti myös muutamiin muihin täysin loogisilta vaikuttaviin suojapaikkoihin, mutta en antanut sen häiritä pahemmin taktikointiani. Oivan suojapaikan löydettyäni tiimikaverini jo oli kiinnittänyt robottien huomion sivustalta, jolloin oli minun vuoroni hoitaa peltikasat pois päiväjärjestyksestä. Tähtään suojan turvista ja ammun konekiväärillä virtalähdettä, vaurioittaen sitä vain osittain. Lähestulkoon saman tien toinen roboteista kohdistaa tulituksen kohti ohjaamaani Connoria.
Yritän kiertää ja kaartaa saadakseni paremman tähtäyspaikan, mutta tulitus seuraa tiivisti perässä. Viholliset tietävät mitä tekevät, eivätkä ne unohda pelaajan sijaintia. Selaan kiireissäni asevalikoimaa ja huomaan kranaatit. Nopeasti tähdätty heitto vaurioittaa robotin suojapanssaria ja vasemmanpuoleista asetta, minkä seurauksena virtalähde paljastuu tähdättäväksi myös edestä. Tämän jälkeen vastustajat olivat suhteellisen helppoa kukistaa.
Joitakin yhteenottoja myöhemmin kohtaamme lentäviä pikkurobotteja, jotka ovat vikkeliä, mutta sangen heikkoja. Nopeista väistöliikkeistä huolimatta otukset eivät kuitenkaan pääse karkuun laukausta matkan varrella noukitusta haulikosta. Kolmen lentorobotin kukistuttua tiimikaverit ilmoittavat hädissänsä takaa hyökkäävistä roboteista. Niin sanottua Schwarzenegger-mallia edeltäneet T-600-terminaattorit ovat koko tähtäysrumban aikana kiertäneet taaksemme. Punaiset silmät kiiluen robotit lähestyvät pelaajia välittämättä suojautumisesta lainkaan. Heidän ei tarvitse.
T-7-T-robottien tavoin myös ikonimaisempien terminaattoreiden pussittaminen onnistuu, mutta tuhoa saadaan hyvin vähän aikaiseksi ilman räjähteitä. Horisontissa näkyy myös seinän takana olevien kranaattien siluetti, joita kohti suunnistaessa kuolo korjaa satoaan. Vaaratilanteen väheksyminen oli virhearvio, Terminator: Salvation vaatii jatkuvasti pelisilmää ja suojasta toiseen liikkumista. Ensimmäisestä kerrasta ei selvästikään tullut otettua opiksi, sillä sorrun toistamiseen samaan virheeseen. Jo normaalivaikeustasolla viholliset tuntuvat armottomilta tappajakoneilta.
Jonkinmoisen taipaleen jälkeen löydämme bussillisen eloonjääneitä, jonka jälkeen käynnistyy yksi pelin raiteilla kulkevista ajoneuvokohtauksista. Connor asettuu kyyditettäväksi aseen varteen, ja tehtäväksi osoittautuu joukkiota seuraavien vihollisten loitolla pitäminen. Räiskintä toimii kuten raiteilla kulkevalta peliltä voi odottaa, ilman sen suurempia hankaluuksia.
Pian saavutamme parhaat päivänsä nähneen moottoritien, jonka rösöilevää ja kumpareista pintaa pitkin ajaessa autonromut vilisevät silmissä. Perään lähtevät elokuvan trailerissakin vilahtaneet moottoripyörärobotit, jotka käyvät armottomasti suoraan bussin kimppuun. Niiden tähtääminen osoittautuu melko haastavaksi töyssyisellä tiellä, varsinkin kun kiiltäväpintaisia pyöriä lähestyy jatkuvalla syötöllä. Välillä ne pääsevät ohitse pelaajan tähtäimestä, ja onnistuvat vahingoittamaan bussia. Tilanne näyttää jo epätoivoiselta, kunnes huomaan ampuneeni viimeisen ruudulla näkyvän takaa-ajajan. Huomasin vasta jälkeenpäin, kuinka kiivas tilanne oli nostanut oman adrenaliinitasoni.
Tilanne rauhoittuu, ja matkaamme jalan yhä syvemmälle Skynetin valvomaa aluetta…
Ensivaikutelmat Terminator: Salvationista ovat hieman sekavat. Toisaalta pelissä on juuri se tiivis toiminnan katku, jota voi odottaa tappajarobotteja vastaan käytävästä sodasta. Samalla mukaan mahtuu pieniä puutteita niin suojautumisessa, tekoälyssä ja loppujen lopuksi melko suoraviivaisissa kenttärakenteissa, jotka estävät pelikokemusta olemasta täysin sulava. Nämä seikat eivät kuitenkaan estäneet viihtymistä pelin parissa, etenkin samalla konsolilla pelattavan yhteistyöpelimoodi vaikutti kelvolliselta huvilta.
Terminator: Salvation saapuu Xbox 360:lle, PlayStation 3:lle ja pc:lle.