Etsi
Viihdyttävä ja näyttävä kilpapeli Grid pitää kiinni sarjan perinteistä ja muistuttaa menneestä aikakaudesta.
Trine 4 viihdyttää yksinpelinäkin, mutta sitä voi suositella erityisesti saman sohvan yhteistyöpeliä etsiville.
Contra: Rogue Corps on syntyessään vanhentunut nostalgiaräiskintä, jota ei vain ole missään vaiheessa mukava pelata.
Death Stranding on taiteellisesti tinkimätön teos ihmisiä yhdistävistä siteistä, jälleenrakennuksen arvosta ja yhteisöllisyyden merkityksestä ainutlaatuisen vaelluspelin muotokielellä.
Kunnianhimoinen Breakpoint kompuroi identiteettikriisinsä kanssa koko kestonsa ajan, eikä lopputulosta voi suositella edes sarjan kovimmille faneille.
Untitled Goose Game on lyhyt mutta hurmaava ja äärimmäisen viihdyttävä pelikokemus.
The Outer Worlds on tiivis scifiroolipeli, jonka puutteet eivät vähennä tarinankerronnan laatua ja Halcyonin maailman vetovoimaa.
Uusi vuosi, uusi FIFA – vaikka ei sitä välttämättä turhan tuttua peliä katsoessaan aina uskoisi.
Pelaaja.fi julkaisee nyt alkujaan lokakuun Pelaaja-lehdessä julkaistun arvostelun Monster Hunter: World - Icebornista.
Pelaaja.fi julkaisee alkujaan marraskuun 2019 Pelaaja-lehdessä numero 205 julkaistun Destiny 2: Shadowkeep -arvostelun.
80-luvun tyylitajulla kuorrutettu roguelike-pieksäntä on makoisa välipala-annos väkivaltaa.
Yhteispelinä ja ehkä yksinpelinäkin toimiva tieteisfantasiaräiskintä yhdistää ihmeen hyvin hittisarjojen ideoita ja mekaniikkoja.
Catherine: Full Body korjaa perusversion ongelmia, lisää tarinaan merkittävää uutta sisältöä ja on edelleen erinomainen pelikokemus.
