Etsi
...Aikaisempien Ape Escape -pelien tyyliin myös sarjan kolmatta osaa joko rakastaa tai vihaa.
Pelin autenttinen, viimeistä vetoa myöten elokuvan tunnelmaa mukaileva graafinen ulkoasu, musiikki ja ympäristöt tuttuine hahmoineen ovat nannaa jokaiselle Painajainen ennen joulua -fanille.
Sonyn Everybody’s Golf -sarja edustaa golfpelien saralla Marion ja kumppaneiden viitoittamaa, kevyen viihteellistä linjaa.
Kuten jo pelin nimestä saattaa arvata, matkan varrella nyrkki puhuu – ja paljon.
Moninpelattavana kilpa-ajona Sonic Riders ei ole ollenkaan huonosti toteutettu, ja Sonic-kisailuista se on ehdottomasti paras.
Driver: Parallel Lines on takaa-ajopelinä erinomainen kokemus, ja sen myötä onkin hyvä toivoa menestystä jatkossa sekä Atarille että Reflectionsille. Hyvästi Tanner, sinua emme jää kaipaamaan.
BoF III on PSP-roolipelien kärkipäätä.
Dragon Quest VIII ei ole täydellinen, mutta valitettavasti harva asia maailmassa on. Se on silti yksi kiehtovimmista, kauneimmista ja laajimmista PlayStation 2:lla koskaan nähdyistä rooliseikkailuista.
Metal Slug on sarjan perinteiden mukaan edelleen mainio peli kolikkopelitasoisena. Kun sitten tulee esille kysymys siitä, onko tämä riittävästi kotikonsolipelille, on vastaus valitettavasti ei.
Key of Heaven ei ole avain taivaaseen, mutta alustallaan vielä varsin varteenotettava rooliseikkailu.
Dynasty Warriorsin henkisenä mätkintäpelinä Drakengard 2 on huomattavasti parempi kokonaisuus kuin lajityypille nimen antanut Koein pelisarja.
Tällaisenaan ei voi kuin ihmetellä, mitä Kobayashin mielessä on liikkunut projektin aikana.
Tarinaltaan Ultimate Spider-Manin DS-versio ei juuri eroa alkuperäisestä versiosta, vaan se perustuu edelleen Hämiksen ja Venom-nimisen pahiksen väliseen taisteluun.
