Viimeistelyä vaille valmis

Warhammer 40,000 on vieras ja pelottava maailma. Avaruussotapelin miniatyyrit maksavat maltaita, enkä edes uskalla arvata, miten niitä tulisi käyttää. Onneksi on sentään videopelejä, kuten tuore yhteistyöräiskintä Warhammer 40,000: Darktide.

Darktidessa pelaajat eivät ole Warhammer 40K -kuvastosta tuttuja supersotilaita. Pelaajahahmo on vankila- alukselta repäisty, maineensa menettänyt vanki, joka saa mahdollisuuden osoittaa uskollisuutensa keisaria kohtaan osallistumalla toivottoman tuntuisiin tehtäviin.

Tehtävien suorittaminen kasvattaa Inkvisition luottamusta ex-vangin kykyihin. Mitä enemmän hahmolla on luottoa, sitä parempaa kalustoa varusvarastoista luotetaan käsiin. Tehtävistä ansaitaan myös valuuttaa ja kerätään kallisarvoisia resursseja, joilla varustusta voi parannella entisestään.

Varsinaisissa tehtävissä pelaajien muodostamat nelihenkiset joukkueet lähetetään lähes loputtoman tuntuisia vihollisjoukkoja vastaan. Vihollisten joukot koostuvat pääosin heppoisesta tykinruoasta, joka on vaarallista ainoastaan määränsä vuoksi. Tehtävän lopussa näytettävä tappolaskuri kipuaakin helposti lähelle tuhatta raatoa.

Loputtomien laumojen sekaan mahtuu kuitenkin myös erikoisvihollisia, jotka muodostavat pelin varsinaisen vaaran. Yllättäen kimppuun hyökkäävä koiramainen otus voi sekoittaa pelaajien pakan nappaamalla yhden nelikon jäsenen pois pelistä, kunnes taistelutoverit ovat laittaneet pahiksen päiviltä. Palopommeja heittävät pahikset, tarkka-ampujat ja pelaajia paiskovat mutantit ovat niin ikään omiaan sotkemaan rivejä. Darktiden toiminta on hämäävän yksinkertaista. Hahmot saavat käyttöönsä lähitaistelu- ja tuliaseen, joilla lanataan matalaksi tuhatpäisiä vihollislaumoja. Vaikka toiminta tuntuu aluksi aivottomalta mäiskimiseltä, paljastuu simppelin kuoren alta yllättävän paljon taktista syvyyttä.

Hahmojen erilaiset kyky- ja aseyhdistelmät tarjoavat mahdollisuuden rakentaa liudan erilaisia kokoonpanoja, joita voi sovittaa omaan pelityyliin ja tiimin tai tehtävän vaatimuksiin. Esimerkiksi jättimäisellä kilvellä varustettuna Ogryn-hahmoni muuntautuu napinpainalluksella muuriksi, joka tarjoaa taistelutovereille lähes läpäisemättömän suojan. Jos kilven vaihtaakin veitseen, muuntautuu hahmo vahinkopainotteisemmaksi hyökkäystankiksi.

Toiseksi aseeksi taas voi valita vaikkapa lähitaistelussa tuhoa tekevän haulikon tai hitaan mutta isoja laumoja lakoon niittävän kranaatinheittimen. Vaihtoehtoja ei ole loputtomiin, mutta pelistä löytyy yllättävää syvyyttä.

Erilaiset hahmoluokat taas tarjoavat kokonaan erilaisia pelityylejä. Veteran taipuu tarkka-ampujaksi, joka pystyy korostamaan erikoisviholliset laumojen seasta tiimitovereiden avuksi. Psykerit hyödyntävät psyykkisiä voimiaan vastustajien aivojen käristämiseksi, mutta samalla voimien käyttö tekee hahmosta muita haavoittuvamman. Zealotit taas pystyvät tekemään tuhoisaa vahinkoa lähitaistelukyvyillään ja puhdistamaan pahuuden pahiksista liekinheittimellään.

Hahmoluokasta riippumatta taisteleminen on kaikessa brutaaliudessaan tyylikästä. Toiminnassa on sopivasti painokkuutta. Ogryn paiskoo vihollisia ympäriinsä nuijaansa heiluttaen ja laumojen läpi jenkkifutishyökkääjän tavoin rynnien. Teräaseet pilkkovat pahikset rujoiksi lihankappaleiksi, ja sopivat osumat poksauttavat pään epäsiististi sijoiltaan. Suojaamattoman vihollisen otsalohkoon kolahtava kranaatti kumoaa pahiksen tyydyttävän plonksahduksen saattelemana.

Painokkuuden vastapainona toimintaa leimaa etenkin lähitaistelussa epätarkkuuden tuntu. Viholliset tuntuvat välillä lipuvan hahmojen läpi iskujen osumattomiin, ellei pidä tarkkaa huolta omasta etäisyydestä. Joukkotaistelut lipsahtavatkin helposti vain silmittömäksi mättämiseksi. Se on tavallaan pelin suola, mutta samalla se vesittää Darktiden taistelumekanismien nyansseja. Vaikka haluaisi pelata taktisesti ja huolellisesti, peli tekee siitä hankalampaa kuin tarpeen olisi.

Eikä Darktide pelkästään laumojen kurittamista ole. Vaiheissa etenevissä tehtävissä ratkotaan aika ajoin pieniä pulmia. Haasteet eivät vaadi kummoistakaan ryhmätyötä, kunhan kaikki pitävät huolta siitä, etteivät vihulaiset pääse yllättämään joukkoa.

Operaatiot saisivat olla vähän monimutkaisempiakin, mutta toisaalta tehtävien yksinkertaisuus mahdollistaa laadukkaan pelikokemuksen myös satunnaiselta pelaajaporukalta. Koordinoimattoman tiimin on tosin turha edes haaveilla vaikeampien tasojen läpäisemisestä, sillä jo tavalliset viholliset saattavat osoittautua niissä tappavan vaarallisiksi vastuksiksi.

Darktiden tulevan potentiaalin arvioiminen on tässä vaiheessa hankalaa, mutta Fatshark on selvästi suunnitellut siitä niin kutsuttua palvelupeliä. Tehtävä- ja varustusjärjestelmä avaa tilaisuuksia sisällön laajentamiselle, sillä numeroita voi kasvattaa loputtomiin niin vaikeustason kuin vahvuudenkin puolesta.

Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että pelaajille pitää tarjota mahdollisuus käyttää rahaa myös pelin elinkaaren aikana. Niinpä Darktiden kosmetiikkakaupasta voi hankkia hahmoilleen näyttävämpiä varusteita vaivattomammin kuin tavanomaisesti pelaamalla. Tuntuu kovin kyseenalaiselta, että kosmetiikkakauppa on viimeistellympi kuin pelin varsinainen varustejärjestelmä.

Pienistä puutteistaan huolimatta Warhammer 40,000: Darktide on todella viihdyttävä yhteistyötoimintapeli. Todennäköisesti se on myöhemmin vielä parempi, mutta se jää toistaiseksi nähtäväksi.

8/10
KehittäjäFatshark
JulkaisijaFatshark
PeligenretSeikkailu, Toiminta
JulkaisualustatMicrosoft Windows
Lisää luettavaa