Tämä arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden syyskuun numerossa 237.
Pysy tuoreimpien arvostelujen tasalla tilaamalla lehti tästä!
Ja mitä tekee muotipoliisi?
Suomalainen Mopeful Games heittää hattunsa retrotyylisten räiskintäpelien markkinoille humoristisen Fashion Police Squadin muodossa. Muotipoliisien värikkääseen ja arvaamattomaan maailmaan sijoittuvat tapahtumat kerrotaan myös aavistuksen retrohtavan ajankuvan kautta, ainakin mitä tulee meemien ja popkulttuuriviittausten käyttöön.
Muotipoliisin ykkösnyrkkinä seikkaileva ylikonstaapeli Des on mies, joka ei pelkää mitään – ei edes huonosti istuvia pukuja, löysiä housuja tai liian kimaltelevia asusteita. Kaikkeen löytyy apukeino muotipoliisiauton kontista. Tylsät pukumiehet pyssytetään kuntoon värikuulahaulikolla, ja pussittavat puvut korjataan sarjatulta ampuvalla ompelukoneella. Muut muotirikolliset niputetaan vaikkapa vyöllä ruoskimalla tai peräti sukkatontun avulla, jos vastaan tulee todella kovan luokan muotirikollisia sukat sandaaleissaan.
Tarinan huumori kukkii koko sen muutaman illan keston ajan, kun Des pyrkii selvittämään kaupunkiaan riivaavaa muotirikosaaltoa. Matka vie läpi koko kaupungin maan alta katoille, eikä muotipoliisin oikaisuilta ole turvassa edes itse Hugo Bauss. Jokainen vastaantuleva muotinsa menettänyt raukka korjataan ja päästetään tehtävien jälkeen catwalkille sovittamaan tekojaan esittelemällä uutta tyyliään kaikelle kansalle.
Retroammuskelupeleissä pelituntuma ja aseiden kuuliainen toiminta ovat kaikki kaikessa. Desin saappaissa pelaaja oppii varsin nopeasti, miten eri viholliset ja niiden yhdistelmät selvitetään tehokkaimmalla tavalla. Lentäviä asiakirjasalkkuja ja kiitäviä potkulautoja väistelemällä pääsee vastaamaan hyökkääjien tuleen komeasti paukahtelevilla aseilla, joista jo ihan perusmallin värikuulahaulikko tuntuu välittömästi virtuaaliseen käteen valetulta työkalulta.
Jopa pomppiminen on sujuvalla mallilla ja laskeutumispaikat sopivan anteeksiantavia, joten pitkätkin loikat osuvat miltei aina tarpeeksi lähelle maaliaan. Vaikeustaso ei ole turhan tiukka muutenkaan, vaikka tietyissä kohdissa vihollisia tungetaan hyvin pienelle alueelle turhan tiiviinä massana. Tuntuu, että haasteen vähyyteen herättiin varsin myöhään, ja nämä loikat vaikeustasossa ovat kehittäjien tapa ennaltaehkäistä varsin lyhyen kampanjan täyttä läpijuoksua.
Tulitaisteluiden tiimellyksessä vastaanotetut osumat eivät tunnu epäreiluudelta, vaan syy virheeseen löytyy useimmiten ohjaajan omista pienistä kätösistä. Ainoa lievä turhautumisen hetki koettiin, kun opettelin käyttämään Desin vyötä lipputankojen välillä loikkimiseen. Se hetki, jonka aikana muotipoliisin voi singauttaa eteenpäin tarvittavalla lisävauhdilla, tuntuu edelleen aavistuksen lyhyeltä.
Fashion Police Squad on kotimaista indietuotantoa parhaimmillaan. Se on ainutlaatuisen ideansa vuoksi mieleen painuva teos, jonka lyhytkestoisuus ja epätasaiset kohdat jäävät ainoiksi kunnon kauneusvirheiksi. Hymähdin tämän tästä sekä oivaltavalle huumorille että aavistuksen vanhentuneille viittauksille. Turhautumisen paikatkin ohitettiin onnistuneesti niin nopeasti, etteivät ne jääneet vaivaamaan.
Peli on ottanut retrotyylin omakseen värikkäällä ulkoasulla ja komeilla hahmomalleilla, joiden eleet antavat muotipoliisin käsittelyn jälkeen hymyn aihetta ihan loppuun saakka. Äänimaailma toimii musiikkia myöten, ja toiminta on parhaimmillaan mainiosti soljuvaa, joskin dialogi hahmojen välillä rikkoo rytmiä osuessaan joskus vääriin paikkoihin. Pituutta voisi olla lisää, mutta onneksi hintakin on reippaasti alta parin kympin.