Arvostelussa Stranded: Alien Dawn. Arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden heinäkuun 2023 numerossa 247.
Ötökät kiusaavat mökkilomalla
Hallinto-, selviytymis- ja avaruuspelit ovat suosikkilajityyppejäni, joten odotukseni vieraalle planeetalle sijoittuvan hallinto- ja selviytymissimulaatio Stranded: Alien Dawnin varalle olivat kohtalaisen korkealla. Palaset eivät kuitenkaan loksahda kohdalleen ihan niin hyvin kuin toivoisi.
Stranded: Alien Dawnissa pelaaja ottaa vastuun pienestä vieraalle planeetalle päätyneestä selviytyjäjoukosta. Pelissä on muutama erilainen skenaario, jotka muuttavat tehtävän tavoitetta. Perusasetelmassa pelaajan tehtävänä on johdattaa vieraalle planeetalle pakkolaskun tehnyt joukko takaisin kotiin. Vaihtoehtoisissa skenaarioissa pakkolaskun sijaan kyseessä on sotilastehtävä, jonka tavoitteena on rakentaa viestintäasema ja puolustaa sitä planeetan eläimistön hyökkäyksiltä. Kolmannessa pelaajan taas tulee ansaita kaupankäynnillä tarpeeksi rahaa koko planeetan ostamiseksi.
Vaikka skenaarioiden asetelmat ovatkin keskenään varsin erilaiset, on pelin perusidea sama lähtökohdista riippumatta. Joukko selviytyjiä laskeutuu rajallisen varustuksen kanssa vieraalle planeetalle, jossa he joutuvat hyödyntämään ympäristönsä antimia ja toistensa kykyjä parantaakseen olosuhteitaan ja puolustautuakseen uhkaavilta vaaroilta.
Stranded: Alien Dawn alkaa siis selviytymispeleistä tutulla kaavalla. Hahmot keräävät aluksi perusresursseja, kuten oksia, kiviä ja haaksirikosta jälkeen jäänyttä romumetallia rakentaakseen alkeellisen suojan, varaston ja ruoanlaittovälineitä. Hökkelitukikohta alkaa kasvaa ja pikkuhiljaa joukko pystyy tutkimaan ympäristöään ja avaamaan käyttöönsä uusia voimavaroja ja teknologioita, jotka parantavat tuottavuutta ja voimaa.
Selviytyjien tutkimus- ja kehityskaari ottaa melkoisia teknologisia harppauksia pelin aikana. Esimerkiksi alkeellisista jousipyssyistä hypätään pienellä tutkimuspanostuksella laseraseisiin ja konekiväärein varustettuihin mech-pukuihin. Toisaalta skenaariosta ja vaikeustasosta riippuen selviytyjät saattavat myös laskeutua planeetalle pulssikiväärein varustettuna, joten kyse ei ole henkisesti isosta loikasta.
Tasapainon kannalta tilanne on kuitenkin haastavampi. Tyypillisen Stranded: Alien Dawn -tehtävän voi jakaa kolmeen vaiheeseen: alkupeliin, keskivaiheeseen ja loppupeliin. Alkupelissä pelaaminen koostuu perustarpeiden tyydyttämisestä ja tukikohdan perusteiden pystyttämisestä. Keskivaiheissa painopiste on teknisessä kehityksessä ja varautumisessa muukalaisten hyökkäyksiin sekä yllättäviin sääilmiöihin, jotka rajoittavat joukon toimintakykyä. Loppupelissä tukikohta on saavuttanut jo lähes lopullisen muotonsa, ja katse kääntyy kohti voittomekanismin täyttämistä.
Haemimont-studion aiemman pelin Surviving Marsin tavoin Stranded: Alien Dawn ei oikein onnistu ylläpitämään pelirytmiä loppupeliin asti. Kun tukikohta toimii pääosin sujuvasti, ei pelaajan tarvitse tehdä juuri muuta kuin seurata tukikohdan toimintaa. Asukkaat pyörittävät arkea pääosin automaattisesti annettujen prioriteettien perusteella ja pelaajan tarvitsee puuttua tilanteeseen vain aika ajoin. Itsenäisesti toimivan tukikohdan rakentaminen on myös osa Stranded: Alien Dawnin viehätystä, mutta todellisuudessa suunnitteluun ja optimointiin ei tarvitse laittaa juurikaan ajatusta.
Tehtävien jännite syntyy alieneiden hyökkäyksistä, mutta teknologinen kehitys tekee loppupelin puolustuksesta liian helppoa. Aluksi hyökkäykset ovat lähinnä pieni haaste, joka totuttaa pelaajan pitämään itsensä hereillä puolustuksen suhteen. Ansat pysäyttävät etenemisen, jolloin jousin ja terävin kepein aseistetut puolustajat poistavat uhan yhteistyössä. Mechien astuttua peliin hyökkäykset ovat kuitenkin lähes merkityksettömiä.
Resurssien rajallisuuden vuoksi konepukuja ei voi rakentaa kaikille, mutta yksikin mech voi tehdä puolustautumisesta täysin triviaalia. Näin ollen pelaajan tehtäväksi jää lähinnä varmistaa hyökkäyksen tullen, että joku puolustajista hyppää puvun kyytiin ja kohtaa ötökät porteilla. Paalurakennelmat saattavat murtua paikoin ja koneasu voi ottaa muutaman iskun vastaan, mutta konekiväärillä aseistettu mech tekee kyllä selvää jälkeä niin jättikuoriaisista tai selittämättömästä syystä raivon valtaan joutuneista avaruushäristä.
Ihan autopilotilla Stranded: Alien Dawnia ei kuitenkaan voi pelata. Silmällä on pidettävä niin ruokavarastoja kuin vaatteiden kuntoa. Äärimmäiset sääolosuhteet voivat johtaa nopeasti paleltumiskuolemiin, sillä selviytyjät eivät aina tajua laittaa omaa hyvinvointiaan etusijalle. Hahmoja on siis toisinaan pakko mikromanageerata elämän jatkuvuuden varmistamiseksi.
Stranded: Alien Dawnissa on selvästi tavoiteltu samoja pelimekanismeista rakentuvien tarinoiden elementtejä kuin esimerkiksi Rimworldissa tai Dwarf Fortressissa. Rimworldista muistuttaa myös tehtävien alkuasetuksissa tehtävä kuun valinta, jonka vaihtoehdot säätävät pelaajien kohtaamien haasteiden tasapainotusta.
Nämä mekanismit jäävät kuitenkin kovin pintapuolisiksi. Hahmojen väliset suhteet näkyvät lähinnä hahmojen tyytyväisyyden vaihteluna, millä on varsin vähän pelillistä painoarvoa. Hermoromahduksia tulee ja menee, mutta mökötyksenä, itkupotkuraivareina tai ahmimisena oireilevat kohtaukset eivät keikauta venettä suuntaan tai toiseen. Aika korjaa haavat ja rikotut esineet.
Selviytyjistä on yritetty rakentaa yksilöllisiä hahmoja, joiden luonteenpiirteet vaikuttavat pelikokemukseen. Käytännössä vaikutukse tuntuvat kuitenkin pinnallisilta. Pelillisesti isoin erottava tekijä löytyy hahmojen kyvyistä, jotka kehittyvät niitä käyttämällä. Pelaajan kannalta persoonallisuutta merkityksellisempää on, että joukko pystyy täyttämään tukikohdan ylläpitoon tarvittavat roolit. Niinpä hahmot ovat olennaisempia farmareina, sotilaina ja rakentajina kuin persoonina.
Stranded: Alien Dawnissa on toki paljon hyvääkin. Tukikohdan kehittämisen mekanismit ovat palkitsevia ja uusien varusteiden ja esineiden avaaminen vieraalla planeetalla tekevät etenkin ensimmäisistä pelikerroista kiinnostavia. Tehtävien keskivaiheiden jälkeen pelikokemus alkaa kuitenkin laahata, eikä pelkkä vihamielisten eläinlaumojen määrän kasvu riitä ylläpitämään mielenkiintoa. Ja vaikka erilaiset lähtöasetelmat ja kaksi eri planeettatyyppiä tuovat kyllä vaihtelua peliin, eivät ne riitä pitämään mielenkiintoa yllä useamman tehtävän yli.
Jukka Moilanen
Tilaa Pelaaja-lehden tulevat numerot täältä!
Tutustu Pelaajan arvosteluarkistoon täältä.