Suomen poliisilla ”erityinen huoli” pelaavista lapsista ja nuorista – näillä toimenpiteillä siihen puututaan

Poliisi ottaa pelihankkeessaan nuorista mittaa Fortnitessa mutta tekee pinnan alla paljon muutakin, rikoskomisario Jukka Kero kertoo Pelaajalle.

22.4.2024 16:50

Poliisi ei ennen viime vuotta valvonut videopelialustoja lainkaan, tunnustaa poliisin verkkotoimintaa kehittävä rikoskomisario Jukka Kero.

– Ne ovat jääneet valvomatta. Kyllähän poliisi seuraa sosiaalisen median alustoja, mutta pelialustojahan ei ole tähän mennessä seurattu millään lailla, Kero kertoo Pelaajalle.

Hänen mukaansa poliisilla ja muilla viranomaisilla on ollut riittämätön ymmärrys peleissä ja peliyhteisöissä esiintyvästä rikollisuudesta ja alaikäisten pelaajien haavoittuvasta asemasta.

– Olemme kartoittaneet, millaisia haitallisia ilmiöitä ja rikoksia pelimaailmassa esiintyy ja miten niitä voisi paljastaa, ennalta estää ja selvittää. Poliisin tietämys kaikesta tästä on vielä liian pintapuolista, jotta niihin voitaisiin puuttua tehokkaasti.

– Meillä on erityinen huoli siitä, että lapset ja nuoret kohtaavat verkossa pelatessaan monenlaisia riskejä ja uhkia, joista heidän vanhemmillaan ei ole mitään tietoa. Esimerkiksi seksuaalisiin tekoihin houkuttelu on lisääntynyt valtavasti.

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten lisäksi peleissä ja niiden ympärillä korostuvat Keron mukaan todennäköisimmin kunnianloukkaukset, palvelunestohyökkäykset ja tietoverkkoavusteistet petokset.

Värikkäissäkin peleissä voi tapahtua synkkiä asioita. Kuva: Epic Games

– Rikollisuuden lisäksi poliisia huolettaa pelialustoilla valitettavan yleinen syrjivä, loukkaava ja väkivallalla uhkaileva käytös. Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella 90 prosenttia 15–29-vuotiaista on kokenut pelatessaan vihapuhetta tai häirintää. Nuoret voivat myös tietämättään tai tiedostaen olla mukana kiusaamisessa ja häirinnässä.

Kero ei osaa sanoa suoraan ulkomuistista, mihin tutkimukseen hän tarkalleen viittaa, mutta ainakin vuonna 2017 tehdyssä Non-toxic-hankkeen kyselytutkimuksessa saatiin vastaava tulos.

Tutkimuksessa 15–29-vuotiaista vastaajista 94 prosenttia kertoi törmänneensä toisen pelaajan pelitaitojen haukkumiseen. Seuraaviksi yleisimmiksi häirinnän muodoiksi vastaajat nostivat nimittelyn (85 prosenttia) ja toisen pelaajan solvaamisen (83 prosenttia). Niitä seurasivat rasistiset kommentit (77 prosenttia).

Lue tästä linkistä poliisin ja muiden ammattilaisten neuvot alaikäisten pelaajien huoltajille.

Moniammatillista matalan kynnyksen tukea

Ongelmiin puuttumiseen on etsitty keinoja viime vuoden elokuussa käynnistyneessä sisäministeriön rahoittamassa Pelipoliisi-hankkeessa, joka tunnettiin aluksi nimellä Viralliset pelikaverit. Pohjanmaan poliisilaitoksella työskentelevä Kero ei itse pelaa hankkeessa, mutta konseptoi poliisin pelitoiminnan koulutusta ja pohtii, miten pelit voi integroida muuhun poliisitoimintaan.

Keron mukaan suurin osa ajasta on toistaiseksi kulunut hankkeen kivijalan rakentamiseen eli sisäiseen selvitystyöhön. Sen suunnitteluun, millaista toiminta pelialustoilla voisi olla. Miten moniammatilliset osaajat osallistuvat siihen. Ja miten kaikki toteutetaan lakia noudattaen. Neuvoja on etsitty ja löydetty ulkomailta.

– Olemme käyneet hakemassa oppia Hollannin ja Norjan poliiseilta, jotka ovat jo useamman vuoden ajan toimineet verkko- ja pelimaailmassa. Olemme vierailleet myös Europolissa, jossa saimme kattavan tilannekuvan verkkovälitteiseen rikollisuuteen liittyen.

Siihen, miksi Suomessa havahduttiin pelimaailman ongelmiin mainittuja eurooppalaisia kumppaneita jäljessä, ei Keron mukaan ole mitään erityistä syytä.

– Joskus vaan tulee se hetki eri asioiden osalta, että meidän täytyy ruveta reagoimaan. Me olemme Norjan ja Hollannin viranomaisilta saadun viestin perusteella todenneet, että meidänkin täytyy ruveta kehittämään pelitoimintaa. Joissakin asioissa Suomi voi olla edelläkävijä, tässä me otamme mallia muista.

Rikoskomisario Jukka Kero Pelipoliisi-hankkeesta

Poliisi ei voi ratkaista peliyhteistöjen ongelmia yksin, Jukka Kero sanoo. Kuva: Poliisi

Ulospäin toiminta on näkynyt toistaiseksi lähinnä somepäivityksinä ja muutamana Twitch-kanavalla esitettynä suoratoistolähetyksenä eli striiminä, joiden aikana katsojat ovat voineet viestitellä pelaaville viranomaisille chatin kautta. Tuoreimmassa pelitapahtumassa huhtikuun alussa oli striimin lisäksi ensimmäistä kertaa mukana mahdollisuus ottaa hankkeen Discord-palvelimen kautta yhteyttä muiden alojen osaajiin.

– Poliisi ei yksinään voi puuttua rikollisuuteen saati syrjintään ja häirintään. Tarvitaan hyvin laaja-alaista yhteistyötä ja nykyistä enemmän turvallisia aikuisia pelialustoille ja pelaajien keskustelufoorumeille.

Poliisin tarkoitus on tarjota tapahtumillaan pelaajille matalan kynnyksen mahdollisuus kertoa arkaluontoisistakin huolista poliisille ja muille ammattilaisille, kuten nuorisotyöntekijöille ja psykologisille sairaanhoitajille.

Kero huomauttaa, että varsinkin sen takia pelitapahtumia suunnitellessa pitää varmistaa myös luottamuksellisuus ja turvallisuus. Poliisi suunnittelee arkoja aiheita varten omaa keskustelualustaa, joka toimii poliisin palvelimella. Keron mukaan sitä päästään käyttämään todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella.

– Vastaamo-case opetti karulla tavalla sen, mitä siitä seuraa, jos tietoturvaa ei oteta vakavasti. Poliisi kumppaneineen luo turvallisempia pelitiloja siksi, että on paikka, jossa jutella myös vaikeista asioista.

Ennen oman alustan käyttöönottoa vakavimmista aiheista keskustelua jatketaan nuoren Discordissa tekemän yhteydenoton jälkeen esimerkiksi puhelimitse, Kero sanoo.

– Haluan painottaa, että me olemme peleissä ja verkossa lapsia ja nuoria varten, emme heidän takiaan. Ihan samalla tavalla kuin manuaalisessakin maailmassa.

Hankkeen verkkosivujen mukaan kerätyn tiedon, kokemusten ja havaintojen pohjalta tuotetaan muun muassa käsikirja siitä, miten poliisi voi yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa työskennellä peliyhteisöissä.

– Isossa kuvassa päätavoitteemme on kehittää poliisin toimintaa verkossa ja pelialustoilla ja sitä myöten lisätä etenkin lasten ja nuorten turvallisuutta, Kero sanoo.

– Yritämme parantaa poliisin kykyä tunnistaa, paljastaa ja estää kyber- ja muuta rikollisuutta sekä välittää moniammatillista tukea tunnistetuille riskiryhmille ja rikosten uhreille.

Roblox

Roblox on yksi alaikäisten suosimista peleistä, jossa tapahtuvasta rikollisuudesta on puhuttu julkisuudessa. Kuva: Roblox Corporation

Verkkosivuilla mainitaan erikseen myös halu ehkäistä nuorten päätymistä tietoverkkorikollisuuden pariin tai peliyhteisöissä toimivien rikollisjärjestöjen rekrytoimiksi.

Pelaaja kysyi poliisilta, yritetäänkö nuoria houkutella rikollisuuteen esimerkiksi vakuutteluilla siitä, että kovat koodarit osaavat piilottaa jälkensä viranomaisilta, ja onko poliisin viesti nuorille päinvastainen.

– Kyllä, tarkoituksena on yhdessä keskusrikospoliisin Cybercrime Exit -hankkeen tiimin kanssa kertoa, mitä seurauksia tietoverkkorikollisuudesta on ja miten it-taitojaan voi hyödyntää hyvällä tavalla syyllistymättä rikoksiin.

Alkuperäisen hankkeen on määrä päättyä kuluvan vuoden heinäkuussa. Pelipoliisin tarina ei kuitenkaan lopu siihen. Pelitoiminnan jatkokehittämiseen on saatu EU-tukea, mistä poliisi on Keron mukaan ”erittäin innoissaan”.

– Jatkohankkeessa pyritään puuttumaan erityisesti lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, kyberrikollisuuteen, viharikoksiin sekä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin sekä torjumaan muita haitallisia ilmiöitä, joita verkossa esiintyy.

Ei ihan heti GTA:ta

Hankkeen kasvoina on toiminut vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye, joka on ottanut nuorten hallitsemat somealustat menestyksekkäästi haltuunsa jo hyvän aikaa ennen pelihanketta.

”Konstaapeli Danielin” Tiktok-videoille kertyy useimmiten satojatuhansia katsojia. Kalejaiye puhuttelee nuorisoa rennolla ja eloisalla tyylillään.

– Kuukausia on puhuttu Pelipoliisi-toiminnasta, ja nyt se lähtee vihdoin käyntiin! hän esimerkiksi intoili Tiktokissa marraskuussa ennen hankkeen ensimmäistä striimiä.

Keron mukaan poliisi oli tuolloin kuitenkin itse asiassa selvästi edellä alkuperäistä aikataulua. Alun perin lähetykset oli tarkoitus aloittaa vasta huhtikuussa, mutta harjoittelemaan päästiinkin jo aiemmin.

Toistaiseksi poliisit ovat pelanneet Keron mukaan striimeissä keskenään ja kansalaiset ovat saaneet tyytyä katsomopaikkoihin. Tähän on kuitenkin tulossa muutos tulevissa pelitapahtumissa.

– Nuoret ovat meiltä kovasti toivoneet yhdessä pelaamista. Jotta mukaan pääsy olisi reilua, me tarvitsemme jonkinlaisen jonotusjärjestelmän käyttäjien hallinnointiin. Tässäkin pyrimme huomioimaan viranomaisia velvoittavan yhdenvertaisuusperiaatteen, joten pelitapahtumissa sitä tulisi noudattaa niin hyvin kuin se teknisesti on mahdollista.

Pelipoliisin striimi

Paljonko maija kulkee? kysyttiin pelaavilta poliiseilta marraskuun striimissä. Vasemmalla etualalla Daniel Kalejaiye. Kuva: Pelipoliisin Twitch-kanava

Poliisi keskittyy aluksi Fortniten pelaamiseen, koska se nauttii yhä suuresta suosiosta lasten ja nuorten keskuudessa. Keron mukaan valikoimaa laajennetaan myöhemmin ja esimerkiksi jalkapallopeli Fifaa, eli nykyiseltä nimeltään EA Sports FC:tä, on toivottu pelattavaksi. Ihan kaikille ideoille ei kuitenkaan olla yhtä avoimia.

– En ihan heti näe sitä tilannetta, että me pelaisimme esimerkiksi Grand Theft Autoa tai Call of Dutyn tyylisiä pelejä, jotka ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta.

Kero sanoo, että poliisilla ei ole vielä kattavasti tietoa siitä, missä peleissä tai minkä pelien yhteisöissä tehdään eniten rikoksia.

– Kansainvälisesti on kuitenkin havaintoja siitä, että rikolliset hyödyntävät etenkin tiettyjä vahvasti kilpailullisia pelejä ja alustoja, joille pelaajayhteisöt itse tuottavat sisältöä ja joilla on paljon alaikäisiä käyttäjiä.

Yksi tuntomerkkeihin osuvista peleistä on Roblox, jonka parissa tehdyistä tai tehdyiksi epäillyistä rikoksista on uutisoitu useampaan otteeseen vuosien aikana. Myös Kero kertoo lukeneensa, että Robloxissa on esiintynyt haitallista sisältöä. Hänen mukaansa se on yksi peleistä, joiden pelaamista poliisi jatkossa harkitsee.

Fortnitea työajallaan pelaava poliisi herättää yhä osassa ihmisistä oudoksuntaa tai jopa paheksuntaa. Ainakin jotkut yksittäiset kansalaiset ovat syyttäneet hanketta verovarojen tuhlaamiseksi.

– Pelikatsomosta on helppo huudella, eivätkä huutelijat vielä tosiasiallisesti tiedä, mistä poliisin pelitoiminnassa on kyse, joten suhtaudumme kommentteihin ymmärtäväisesti ja huumorilla. Ilmiö on sama kuin manuaalisessa maailmassa, Kero sanoo.

– Pelipoliisipartio ei käännä maijan rattia, vaan peliohjainta. Kyse on jalkautumisesta kansalaisten pariin. Täysin samaa toimintaa, mitä poliisi on aina tehnyt ja mitä siltä edellytetään. Maailma on siirtynyt isolta osin verkkoon, ja myös poliisin täytyy olla siellä läsnä.

Kero muistuttaa myös siitä, että peliteollisuudessa ja e-urheilussa liikkuvat isot rahat. Ja isot rahat vetävät rikollisuutta puoleensa.

– Peliteollisuuteen kohdistuu esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä enemmän kuin finanssialan toimijoihin.

Keron mukaan pelihanke on poikinut toistaiseksi yksittäisiä poliisitehtäviä, joiden yksityiskohtia hän ei voi avata. Ulkomailla pelaavat poliisit ovat kuitenkin hänen mukaansa puuttuneet uhkaaviin tilanteisiin, auttaneet itsetuhoisia ihmisiä avun piiriin, estäneet disinformaation leviämistä ja onnistuneet ehkäisemään seksuaalirikollisuutta.

Seuraavan kerran pelaavat poliisit päästetään irti 23. toukokuuta, jolloin tapahtuman keskustenluaiheena ovat päihteet. Jatkossa hankkeelle perustetaan myös omat sometilinsä, joissa tiedotetaan tulevista tapahtumista.

Lisää luettavaa