Kun ilta pimenee
Siinä missä Elden Ring ja Dark Souls -pelit tarjoilevat pelaajille omassa tahdissa etenevää toimintaseikkailua, on Elden Ringin pikkuveljellä, Elden Ring Nightreignillä, aivan toinen ajatus. FromSoftwaren uutuus ei nimittäin juuri hengähdystaukoja tarjoile, vaan kokemus on rivakka ja anteeksiantamaton.
Ei ole mikään salaisuus, että Fromin pelit tuppaavat olemaan haastavia. Nightreign lyö kuitenkin aivan erilaisen vaihteen silmään ollessaan enemmänkin extraction-tyylinen kokemus. Nyt ei voi vain juosta karkuun ja palata takaisin tuntien päästä, vaan kauhut on pakko kohdata silmästä silmään – kartta pienenee koko ajan ja alati etenevä myrsky kirvelee iholla kuin ei huomista olisi.
On selvää, että nyt on lainattu genren jättiläisiltä, mutta se ei meininkiä haittaa, onhan tunnelma ja pelattavuus kuitenkin niin omaleimaisen Fromia.
Jokainen pelikerta alkaa sillä, että pelaaja valitsee yhden pelin pomovastuksista (jotka ovat kaikki käsittämättömän hienoja ja megalomaanisia miteltäviä) ja lähtee ”runille”, jonka aikana tulisi kerätä mahdollisimman hyvää tavaraa ja lisävoimia, jotka tukevat edessä siintävissä haasteissa. Satunnaisuus on isosti läsnä runien aikana, sillä välillä hyviä tavaroita ei yksinkertaisesti meinaa löytää. Silloin luvassa on kylmää kyytiä jo heti ensimmäisen päivän päätteeksi.
Yksi pelikerta jakautuu kolmeen päivään, joista kaksi ensimmäistä käytetään kartalla seikkailemiseen ja sivupuuhien ratkomiseen. Nämä ovat pelin todellinen ydin, sillä hyvät tarvikkeet ovat kaikki kaikessa. Toki sillä, että on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä tämän lajityypin peleissä, on myös merkitystä, mutta laadukkaat välineet tekevät puuhastelusta huomattavasti sulavampaa. Päivät päättyvät pienempiin pomotaisteluihin, mutta viimeisenä päivänä on aika todistaa voimansa ja kohdata valtava pääpomovastus.
Nightreigniä on tarkoitus pelata kolmen pelaajan joukkueena, mihin pelisuunnittelu nojaa vahvasti. Peliä voi toki pelata myös yksin, mutta se on huomattavasti haastavampi kokemus ilman pelikavereita, joiden apuun voi nojata omien hölmöilyidensä vastapainona. Moninpelissä vihollisten teriin kaatuneet pelaajat voi auttaa ylös ilman rangaistuksia. Yksin pelattaessa turpaan tullessa kuolema koittaa hetimmiten ja samalla lähtee myös tasopisteitä.
Tasopisteet toimivat Nightreignissä siten, että päivien aikana farmataan valuuttaa, jolla sitten voi ostaa uusia tasoja erityisillä päivitysalueilla, joita kartta kuhisee. Hinnat nousevat aika tiuhaan tahtiin, eikä maksimitasolle pääseminen ole itsestäänselvyys. Tasoihin sijoittaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, vaikkei niissä ihan kattoon ulottuisikaan. Tasojen varassa roikkuu nimittäin niin elämäpisteet kuin stamina.
Pelistä löytyy viisi hahmoluokkaa, joiden kehittäminen kulkee käsi kädessä pelattujen päivien kanssa. Silloinkin kun runi päättyy karuun kuolemaan, jää käteen valuuttaa, jolla voi ostaa hahmolleen uusia pelaamista vauhdittavia jalokiviä. Ratkaisu palkita jossain määrin myös epäonnistuneen vedon jälkeen on miellyttävän motivoiva – ensi kerralla kyllä onnistutaan.
Elden Ring Nightreign on hauska ja räjähtävä kokemus erityisesti kavereiden kanssa pelattuna. Yksin melkoisen haastavaksi osoittautuva peli kärsii kuitenkin hieman sen tyylillisestä valinnasta edetä niin rivakasti. Nyt noin vartin kestävien päivien aikana jää poikkeuksetta kaipaamaan enemmän, mutta myrsky ei anna armoa. Hidastempoisempaa ja ”armollisempaa” kokemusta kaipaavien kannattaakin kääntää katseensa emopelin pariin.