Retrostelussa Nero 2000 – suomalainen visailupeli 80-luvulta ei tarjoa enää hirveästi viihdettä

Retrostelussa kotimainen visailupeli!

1.4.2023 20:54

Suomalainen peliala on vuonna 2023 suuri juttu. Maastamme löytyy muutamia aivan kärkitason kansainvälisiä pelistudioita, sekä useita pienempiä, mutta yhä laadukkaita kehitystiimejä ja niiden päälle vielä lukematon määrä harrastajia ja yksittäisiä kehittäjiä.

Täällä on kuitenkin kehitetty pelejä jo paljon kauemmin kuin mistään pelialasta on edes puhuttu, sillä ensimmäiset suomalaiset pelit julkaistiin miltei välittömästi ensimmäisten hyvin alkeellisten tietokoneiden lanseeraamisen jälkeen. Jo 1980-luvulla ammattimaisia pelinkehittäjiä löytyi maasta useita, ja he kehittivät joitain jopa kansainväliseen maineeseen nousseita pelejä.

Näiden hittien takaa löytyi tietenkin vino pino pelejä, jotka eivät saavuttaneet samanlaista menestystä. Joskus pelialan armottoman luonteen takia, toisinaan taas ihan hyvästä syystä. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu myös tietovisailupeli Nero 2000.

Olen ehkä nyt Nero 2000:lle vähän turhan julma, sillä vaikka se on monin puolin todella rajoittunut ja kankea peli, täytyy huomioida sen olosuhteet. Kotimaisen Bio-Syntax Methodin kehittämä peli julkaistiin alkujaan vuonna 1987 Commodore 64:lle ja hieman myöhemmin MSX-yhteensopiville tietokoneille ja MS-DOSille. Taisto Orren myöhemmin tekemän tutkimustyön mukaan Bio-Syntax Method perustettiin alkujaan vuonna 1985 tarjoamaan kielikoulutusta. Firman muutamat työntekijät huomasivat pian, että tietokoneita voisi hyödyntää mainiosti opetuksessa ja kehittivät pienellä porukalla ja ”opitaan tehdessä” -hengessä ohjelmia, joiden avulla käyttäjät pystyivät opiskelemaan englantia.

Tästä laajennettiin muutamaa vuotta myöhemmin yleisempiin opetusohjelmiin, joita tiimi kehitti muun muassa Hyvinkään kaupungin tilauksesta. Ideana oli, että tietokone olisi kärsivällinen opettaja, joka arvioisi opiskelijat aina objektiivisesti ja jaksaisi toistella oppitunteja, kunnes vaikka oppimis- tai keskittymishäiriöistä kärsivät opiskelijatkin oppisivat sen sisällön. Tällaisia ajatuksia ei kiskottu aivan hihasta, vaan niiden tukena oli tutkimusta ja käytännön kokemuksia opettajilta. Ja mikäs siinä, useampikin taho on sittemmin huomannut, että ideassa todellakin on perää ja ohjelmistoja voidaan mainiosti käyttää osana monipuolisia opetusohjelmia.

Nero 2000:n suurin ongelma on vain, että se ei ole kovin hyvä tai viihdyttävä peli.

Nero 2000 kehuu olevansa tietovisailu, josta löytyy kysymyskategorioita laidasta laitaan. Halusipa käyttäjä todistaa tietonsa urheilun, maantieteen, kirjallisuuden tai vaikka elokuvien alalla, peli tarjoaa siihen mahdollisuuden… ainakin teoriassa. Osa kysymyksistä on sellaisia, että niihin pystyy vastaamaan yleistietämyksen varassa. Jos peli kyselee vaikka jääkiekkokaukalon aloitusympyröiden määrää, ollaan vielä ihan hyvin kartalla. Sitten alkavat ongelmat.

Osa kysymyksistä on kirjoitettu niin kehnosti, että niihin voi olla useita vastauksia, ja peli tietenkin hyväksyy vain yhden. Missä kaupungissa on Paavo Nurmen patsas? Turkulaisena tiedän tietenkin vastauksen, patsashan sijaitsee Auransillan kupeessa, eli vastaus on tietenkin Turku. Ei kun ei olekaan, se on Helsinki, koska Helsingissäkin on yksi patsaista, ja kehittäjät olettivat ehkä sen olevan ainoa.

Pelin taustalla pyörivä teknologia on myös hyvin alkeellista, joten Nero 2000 hyväksyy vastauksen vain, jos se on kirjoitettu prikulleen niin kuin se kehittäjien mielestä tulisi kirjoittaa, ja vielä täysin suurilla kirjaimilla. Mitä tarkoittaa hemofilia? Verenvuototautia. Eikä tarkoita, vastaus on ”verenvuototauti”. Mikä on tenniksen mekka? Tietenkin Wimbledon. Eipäs, vaan WIMBLEDON. Joskus henkilön nimeä hakeviin kysymyksiin halutaan etu- ja sukunimet, toisinaan vain sukunimi. Siitä sitten arpomaan, kumpi loi James Bond -hahmon, IAN FLEMING vai FLEMING. Oheisella videolla voi katsella, miten yritän itse arvailla vastausta pitkään ja silti arvaan väärin. Ei kovin kivaa.

Jälleen, täytyy huomioida olosuhteet. Kirjoitetun tekstin prosessointi oli vielä vuonna 1985 hieman alkeellisempaa kuin nykyään, joten kehittäjät eivät välttämättä osanneet ajatella kehittyneempiä vastauksia, kuten algoritmeja, jotka hyväksyvät myös hyvin lähellä oikeaa olevat vastaukset, ja jos osasivatkin, kenties niiden toteuttaminen olisi ollut liian hankalaa, liian hidasta tai liian kallista. Mene ja tiedä!

Oli miten oli, Nero 2000 ei ole kummoinen peli, mutta se on omalta osaltaan hauska palanen suomalaista pelihistoriaa. Muistan itsekin pelanneeni sitä joskus 1990-luvun puolivälissä koulun ATK-luokassa, jolloin suurinta hupia tarjosi se, miten peli reagoi rumiin sanoihin. Koska kyseessä kuitenkin oli opetuskäyttöön tarkoitettu peli, Nero 2000 osasi tunnistaa pinon kirosanoja ja sätti pelaajaa saman tien, jos tämä yritti käyttää niitä nimenään tai vastauksenaan.

Tämän se osasi, mutta ei muuttaa Wimbledonia WIMBLEDONiksi.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka viikonloppu Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata retrosteluun.

Lisää luettavaa