Reilut kuusitoista vuotta sitten pelaajat tutustutettiin alkuperäisellä PlayStationilla monella tapaa eriskummalliseen universumiin. Karuista teollisuusalueista ja paikoin uhkaavista erämaista koostunutta maailmaa kutsuivat kodikseen niin rautahousuja pitävät kitukasvoiset lonkeronaamat, kiiluvasilmäiset jalkojensa varaan rakentuneet bisneshujopit kuin myös psyykkisiä kykyjä omaavat huonoryhtiset sorretutkin. Heidän yhteiseloa varjosti katkera historia, mutta samalla sitä myös valaisi tummanpuhuva huumori.
Oddworld: Abe’s Oddysee oli ja on edelleenkin eräs persoonallisimmista ja samalla myös älykkäimmistä peleistä, joita kauppojen hyllyillä on nähty. Yhdysvaltalaisen Oddworld Inhabitantsin luomus iski markkinoille aikana, jolloin 3D-grafiikka ja näin myös syvyyssuuntaa hyödyntävä pelattavuus tekivät väkipakolla nousuaan. Videopeleissä potentiaalia nähneen maalaajataustaisen Lorne Lanningin vetämänä amerikkalaisstudio uskalsi kuitenkin lähteä hyödyntämään tarjolla olevia mahdollisuuksia monia muita tehokkaammin. Abe’s Oddysee oli suosiolla sivulta kuvattu seikkailu, jossa PlayStationin ja myöhemmin myös silloisten pc-koneiden tehot jaettiin tasaisesti sekä pelillisten että tarinankerronnallisten osa-alueiden kesken.
Heinäkuun 23. päivä Oddworld Inhabitantsin klassikko on nyt tekemässä paluun. Brittiläisen Just Add Water -studion käsissä Abe’s Oddysee herää uudella aikakaudella henkiin Oddworld: New ’n’ Tastyna – tyystin alusta asti rakennettuna uusioversiona, joka kuitenkin edelleen kumartaa rohkeasti 2D-juuriensa suuntaan.
Enkä voisi juuri olla enempää innoissani.
Tutustuin Oddworldiin aikoinaan PlayStationin legedaarisen Demo One -levyn kautta. Monille kyseinen levy tulee pysymään aina muistoissa interaktiivisen T-Rex-teknologiademonsa ansiosta, mutta minuun se teki lähtemättömän vaikutuksen juurikin Abe’s Oddyseen kokeiluversiolla.
Jo pelkästään demon alkua on edelleen hankala saada pois mielestään. Heti kättelyssä se tervehti pelaajaa tunnelmallisella, persoonallisella ja ennen kaikkea näyttävällä alkuanimaatiolla, josta itse seikkailu käynnistyi myös ajalle uskomattoman saumattomalla tavalla. Kun Abe’s Oddysee antoi minulle ensimmäistä kertaa ohjat, en pitkään toviin edes ymmärtänyt pelin alkaneen. Tuijotin televisioruutua vain hölmönä ja jännityksestä kangistuneena, kunnes lopulta pohdin pelin jäätyneen. Kun ohjaimen nappeja satunnaisesti rämpyttäessäni huomasin kuitenkin edessäni kyhjöttäneen hahmon reagoineen tekemisiini, oli vaivoin kouluikäisen pojan mieli saman tien seinillä.
Päätäni huimaa edelleen ajatella, että tämä kaikki oli myös vain alkusysäys sille, mitä Abe’s Oddyseella oli lopulta tarjota. Varsinaisen pelaamisen aloitettuani valuivat mieleeni ensin lämpimät joskin samalla myös hieman kaksijaksoiset muistot Mega Drivella aikoinaan kokemastani Another Worldista. Pelattuani pidemmälle huomasin kuitenkin, että käsissäni oli jollain ihmeen kaupalla kokemus, joka teknisestä kikkailustaan huolimatta oli pelillisesti Another Worldia keskittyneempi ja palkitsevampi.
Jo Abe’s Oddyseen päähenkilöstä on helppo nähdä, ettei Oddworld ole peli täysin siitä tavanomaisimmasta päästä. Pelin keskiössä nähdään mudokon-lajia edustava Abe, joka ei juuri uhku sankaruutta, vaan enemmänkin kömpelyyttä, rumuutta ja heikkoutta. Peli ei unohda tätä varsinaisesti missään vaiheessa seikkailua, mutta edukseen se ei samalla myöskään kuitenkaan paisuta ajatusta räjähdyspisteeseen. Abe ei ole onneton ollakseen vain onneton.
Sekä Abe’s Oddyseessa että myös sen jatko-osassa Abe’s Exodduksessa pelaajien varsinainen päätavoite on ohjata Abe läpi erilaisten ansojen, vartioiden ja verenhimoisten vihollisten milloin hiippaillein, milloin juosten ja milloin vihollisten mieliä halliten. Monessa tapauksessa tämä on jo oma haaste itsessään, mutta heti alusta alkaen pelit paljastavat itsestään kuitenkin myös toisen, vapaaehtoisen kerroksen. Seikkailujensa varrella Abe törmää jatkuvasti muihin orjuutettuihin mudokoneihin, jotka on mahdollista koettaa vapauttaa, mutta se ei ole missään nimessä pakollista. Tarpeeksi pelattuaan pelaajat huomaavatkin Oddworldin toistaneen heille jatkuvasti yhtä ja samaa yllättävän moraalista kysymystä: haluatko turvata vain oman takamuksesi vai riskeeraatko sen suuremman haasteen edessä muiden puolesta?
Idea orjuutettujen kavereiden pelastamisesta oli jo sellaisenaan mielenkiintoisen dynaaminen tapa luoda peliin vaikeustasojärjestelmä, mutta Oddworld Inhabitants ei jättänyt ideaa vielä vain tähän. Kavereiden pelastaminen orjuuttajien kynsistä oli usein monimutkainen tempaus, joka vaati niin muiden mudokonien kanssa kommunikointia kuin myös niiden käskytystä ja saattamistakin. Prosessi muovasi monet peruspulmat lennosta uuteen uskoon, sillä ne pakottivat pelaajia katsomaan tilanteita usein Aben heikompien kaverien näkökulmasta. Kaiken kruunasi myös Gamespeak: Oddworld Inhabitantsin idea muovata hahmojen välinen kommunikointi pelimekaniikaksi, jonka moniosaisuus vaati pelaajia jo aluen alkaenkin pohtimaan, milloin on edes soveliasta avata suutaan.
Abe’s Oddysee ja Exoddus olivat niitä pelejä, joissa seikkailu päättyi yhteen kahdesta mahdollisesta lopusta. Riippuen siitä, miten paljon pelaajat päättivät panostaa mudokon-kavereiden pelastamiseen, saattoi Abesta muotoutua joko juhlittu sankari tai kansansa paheksuma hylkiö. Tarina ei varsinkaan Abe’s Oddyseessa ollut koskaan erityisen merkittävä tekijä, mutta koska loput määrittyivät vahvasti nimenomaan pelaajien pelitavoista, tuntuivat ne henkilökohtaisilta. Loppua ei nimenomaan päätetty vain viimeisellä minuutilla tehdyllä valinnalla, vaan juurikin sillä, mitä pelaaja uskalsi ja välitti tehdä Aben ja tämän kumppaneiden eteen.
Tätä kirjoittaessani tietoni edessä siintävästä New ’n’ Tastysta perustuvat täysin vain näkemiini kuviin ja videoihin. En alkuunkaan tiedä varmuudella, mitä peli tulee laadullisesti lopulta olemaan. Kokemukseni alkuperäisten Oddworldien parissa on kuitenkin osoittanut lupausta siitä, että pelien kantamilla ideoilla voi olla edelleen potentiaalia tänäkin päivänä – varsinkin juuri oikein modernisoituna. Mitään alkuperäisten Oddworldien tapaista maailmalta ei edelleenkään löydy ainakaan liiallisissa määrin.
Kukapa tietääkään, kenties New ’n’ Tasty on vihdoin Oddworldin menolippu takaisin huipulle.
Oddworld: New ’n’ Tasty julkaistaan PlayStation 4:lle heinäkuun 23. päivä. Peli on myös kehitteillä PlayStation 3:lle, Vitalle, Wii U:lle, Xbox Onelle, Windowsille, OS X:lle ja Linuxille. Muiden alustojen julkaisupäivät kerrotaan kuitenkin vasta myöhemmin.