Etsi
Ollako vai eikö olla? Konami ei vaikuta tietävän, mitä tehdä Hideo Kojiman suhteen.
League of Legends jakoi ensimmäisen kisakieltoarmahduksensa tapansa parantaneelle pelaajalle.
Läpeensä viihdyttävä ”mitä jos” -näkemys supertaistelijoiden otteluista tempaa mukaansa muutkin kuin himofanit.
Verkkaisen ja tunteikkaan avaruusmatkan paluuta eivät estä muutamat kauneusvirheet.
Mario Party 10 ei ole sellainen erikoistapaus kuin mitä järjestysnumero laittaa toivomaan. Wii U ansaitsee parempaa, paljon parempaa.
Xenoblade on sujahtanut taskukokoon hämmästyttävän näppärästi, mikä tekeekin siitä merkittävän lisän 3DS:n roolipelivalikoimaan.
Sujuva, aidolta tuntuva ja juuri tarpeeksi haastava kaupunkipeli on lajityyppinsä kärkeä.
Battlefield Hardlinen kampanjassa on potentiaalia, mutta pihvi pysyy edelleen moninpelin puolella.
Roolipelillä maustetun toiminnan uusi klassikko on armoton ja tietysti verinen.
Hotline Miami 2 on suunnaton pettymys, jonka ideoita ei jaksettu jatkokehitellä, vaan ne dumpattiin raakileina peliin. Tuloksena on turhautumista.
Zombie Army Trilogy on huolimattomasti toteutettu, yhden idean uuvuttavaan toistamiseen perustuva verkkainen toimintapeli, joka tarjoaa hyviä hetkiä erittäin kitsaasti. Paranee moninpelattaessa.
Selkeästi Civilization-pelien juuret omaava suoraviivainen avaruusstrategia, joka on omimmillaan tablettialustalla.
Hieno paluu pelisarjan juurille. Intensiivinen selviytymistaisto ei kärsi turhasta pitkittämisestä ja pitää pelaajan kuristavassa otteessaan alusta loppuun saakka.
