Etsi
Tuhti rooliseikkailu on karu kokonaisuus, mutta ei tyystin sieluton.
Namcon halu uudistaa Tales-sarjaa on vahva, mutta Tales of Xillia 2 ei vielä roolipelaamista mullista.
Risen 3 on toisinaan kelvollinen roolipeli, toisinaan hirveää tauhkaa. Ilmiselvää alelaariosastoa.
Perinteisen ja vaativan roolipelin uskaltaa julistaa jo lajityyppinsä moderniksi klassikoksi.
Fantasialokit
Sonyn uhrausteemaisen Monster Hunter -kopio onnistuu olemaan edeltäjäänsä parempi vähentämällä toistoa ja lisäämällä huimasti uutta sisältöä.
Faneille lisää tuttua ja turvallista, uteliaille hyvä hetki tutustua pelisarjaan.
Aloittelijaystävällisempi portti Etrian Odysseyn maailmaan, joka ei erityisemmin konkareita puhuttele.
Kaikin tavoin b-luokan roolipelituotos, jolla on silti oma, rosoinen viehätysvoimansa.
Raakile laajentui upeasti kirjoitetuksi taktiseksi roolipeliksi, jossa sankaria auttavat sivuhahmot ovat ansaitussa pääosassa.
Ihanaa, ettei tarvitse kaivaa PlayStation 2:ta kaapista joka kerrata, kun haluaa pelata Blitzballia!
Tales-sarjan erikoisuus on moninpelattavat taistelut. Pitkät seikkailut syventävät pelaajan suhdetta pelattavaan hahmoon, mutta peliporukan koossa pitäminen on haasteellista.
The Stick of Truth on harvinainen lisenssipeli: se tajuaa esikuvansa, kunnioittaa sitä ja tuntuu siltä, mutta myös parantaa sitä pelillisillä elementeillään.
