The Gunk -arvostelu on julkaistu alkujaan Peaaja-lehden helmikuun numerossa 230. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!
Pidetään ympäristö siistinä
Ruotsalaisstudio Image & Form lunasti vakiopaikan mieleni sopukoissa, kun SteamWorld Dig 2 julkaistiin syksyllä 2017. Eräänlainen Metroidin ja Boulder Dashin risteytys oli erinomaisesti rakennettu 2D-toimintaseikkailu, joka muuttui vain antoisammaksi mitä syvemmälle sukelsi. Kehitystiimin genrestä toiseen hyppivä SteamWorld-sarja oli jo ennestään ollut viehätt vä tapaus, mutta Dig 2 vakiinnutti Image & Formin aseman lupaavimpien indiestudioiden joukossa.
Uusimmalla pelillään göteborgilaisfirma on jättänyt höyrymaailmat väliaikaisesti taakseen ja hypännyt ensimmäistä kertaa 3D-teknologian pariin. Ytimekkäästi nimetty The Gunk onkin ollut kehittäjilleen selvästi kokeilullinen projekti tulevaisuutta silmällä pitäen. Se on ehdottomasti viihdyttävä toimintaseikkailu, joka ei silti vedä kokemuksena vertoja studion aiemmille huipuille.
The Gunk muistuttaa elävästi peliä, joka olisi ollut omiaan PlayStation 2:n tarjonnassa. Erittäin tiivisrakenteinen ja suoraviivainen seikkailu ei loista millään erityisellä osa-alueella, mutta se pysyy mielessä tarpeeksi omalaatuisen ydinideansa voimin. Peli kertoo avaruusduunari Ranista ja tämän toverista Beckistä, jotka laskeutuvat tuntemattomalle planeetalle arvokkaiden resurssien toivossa. Planeetta on kuitenkin peittynyt mystiseen parasiittimönjään, jota Ranin on imuroitava monikäyttöisellä robottikädellään, jotta vehreä elämä voisi taas kukoistaa.
Pelaaminen koostuu käytännössä kepeistä ympäristöpulmista, jotka solmivat yhteen mönjän imurointia, erittäin kepeää tasoloikkaa ja vastaan tulevien resurssien etsimistä. Pelaajan päätä ei vaivata sen kummemmin, mitään erikoisempaa sorminäppäryyttä ei vaadita, eikä sivutehtäviä ole varsinaisesti tarjolla. Matka kulkee eteenpäin omalla kepeällä painollaan ja kertoo pienen tarinan kumppanuudesta ja tietysti ympäristön ahnaasta hyväksikäytöstä. Se on pieni ja rento reissu, jonka elää läpi mielellään, vaikka hirveästi sillä ei ole pelaajalleen antaa.
Pientä vaihtelua ja ylimääräistä tavoitteellisuutta The Gunk tavoittelee Ranin päivitettävillä varusteilla. Ympäristöistä kerättävät resurssit auttavat tehostamaan esimerkiksi hahmon imurointikykyjä, kunhan ympäristön erilaisia ilmentymiä on ensin skannaillut vähänkään ahkerasti. Varustepäivitykset jäävät silti varsinaisen pelaamisen kannalta hyvin vähäpätöisiksi lisäyksiksi. Siksi niitä ei lopulta tule jahdattua käytännöllisyyden takia vaan lähinnä keräilyvietin tyydyttämiseksi.
Hajanaiset kömpelyydet muistuttavat vähän väliä siitä, että The Gunk on kehittäjien ensimmäinen askel 3D-pelaamisen maailmaan. Onnistuin pelaamisen varrella jumittamaan ympäristöön niin pelihahmon itsensä kuin imuroitavaa irtaimistoakin, eikä liikkuminen ollut muutenkaan aina niin luontevaa kuin olisi toivonut. Kyse on onneksi silti enemmän kauneusvirheistä, sillä esimerkiksi pelin kaatumisesta ei pelaamisen varrella ilmennyt missään vaiheessa pelkoa.
Pelinä The Gunk on ollut todennäköisesti merkittävä askel Image & Formille, mutta peruspelaajalle tämä merkitys ei niin välity. Kyseessä on ehdottomasti pätevä seikkailu, jonka parissa vietetyt muutamat tunnit eivät tunnu hukatuilta. Kokonaisuutena se jää silti selvästi SteamWorld-nimikkeiden varjoon.