Jumalauta!
Kestäisitkö sinä kylmää universumia, jossa kärsimyksilläsi ja uhrauksillasi ei ole merkitystä, kysyy Gods Will Be Watching. Kestäisitkö hammaskidutusta? Venytyspenkkiä? Pelintekijöiden ansioksi on sanottava, että jo pelaaminen todella käy kidutuksesta.
Game jam -tyylisessä pikapelikilpailussa nimeltä Ludum Dare nähtiin pelin varhainen muoto. Joukko avaruusmatkaajia oli jäänyt siinä haaksirikkoisiksi vihamieliselle planeetalle. Pelastajia odotellessa täytyi pitää huolta ruoasta, lämmöstä ja nälissään riutuvien ihmisten mielenterveydestä. Näin hienon demon ympärille oli tehtävä tietysti kokonainen peli.
Upea pikseligraffa ja tunnelmallinen musiikki onnistuvat melkein vakuuttamaan, että tämä on taiteellinen mestariteos, jonka sadistinen pelisuunnittelu kertoo jotain ihmisyyden syvimmästä olemuksesta. Laajempi Gods Will Be Watching on kuitenkin jo syntyessään viallinen. Alkuperäinen konsepti oli minimalismia – katsottiin, miten dramaattista tarinaa voi kertoa mahdollisimman hienovaraisin keinoin. Venytetty malli on tarina, jossa pitäisi välittää sankarijoukon ja useamman kilpailevan avaruusvaltion puuhista.
Olivat sankarimme sitten panttivankitilanteessa, kidutettuina tai etsimässä vettä autiomaasta, Gods Will Be Watching ei ole mainospuheiden trilleri tai moraalisten valintojen kimara. Se on pulmapeli, jossa pelaaja jonglööraa näkymättömiä mittareita laskemalla päässään, pitäisikö esimerkiksi kidutettavan vangin tunnustaa vai valehdella tiettyyn kysymykseen pysyäkseen juuri sopivassa kunnossa.
Pulmanratkojatkaan eivät saa tästä iloa, sillä tekijät eivät ole kuulleet tallennuspisteistä ja matka voi päättyä lottoarvontaan. Ai, heppu ammuttiin venäläisessä ruletissa? Aluksi kerrottu päämäärä olikin kusetusta? Satunnaisesti luotu kartta olikin jo aluksi mahdoton voittaa? No, ota koko kenttä alusta pari kolme kertaa, niin ehkä käy tuuri. Samalla saat kuunnella jo tutut löpinät joka kerta uusiksi. Jos yksi hahmoista kuolee, raiteilla rullaava tarina tuo tämän eloon hologrammina sanomaan ne jutut, jotka hän olisi sanonut selviytyessään. Oikeasti?
Olin jo läiskimässä pelille kalkkunalle sopivaa arvosanaa, mutta pelintekijät heräsivät viime tingassa, ja kaksi uutta vaikeustasoa tekevät pelistä pätevämmän. Satunnaispelleilyn poistava tila tekee siitä siedettävän pulmapelin, ja tarinan saa koettua ilman tuskailua superhelpolla tasolla. Alkuperäisen peli aiheuttamia traumoja ei vain mikään päivitys voi enää poistaa.