Kun pelin ruorista löytyy Phoenix Wright -sarjan luotsannut Shu Takumi, siltä voi odottaa tiettyjä piirteitä: monivivahteista tarinaa, odottamattomia käänteitä, vinksahtaneita hahmoja sekä hurttia huumoria. Miehen uusin luomus Ghost Trick: Phantom Detective ei ole poikkeus, mutta metkan DS-seikkailupelin yllätykset eivät rajoitu vain otteessaan pitävään tarinaan.
Ghost Trick alkaa merkillisissä tunnelmissa. Aurinkolasipäinen ja pystytukkainen Sissel löytää itsensä murhattuna hämyiseltä kaatopaikalta ja toteaa olevansa pesunkestävä aave. Tuonpuoleisesta elämästä ei kuitenkaan päästä nauttimaan rauhassa, sillä elämänsä ohella mies on heittänyt hyvästit muistilleen. Miksi hänet murhattiin? Onko hänen murhansa vasta alkusoittoa jollekin suuremmalle?
Arvoitusten jäljille päästään nopeasti, mutta varsinainen eteneminen osoittautuu hankalammaksi. Aaveet kun eivät voi liikkua täysin vapaasti. Sen sijaan Sisselin sielu voi siirtyä elottomista esineistä toisiin ja manipuloida näitä rajoitetusti niin sanotuilla aavekepposilla.
Kunnia haamudekkarin erikoisimmasta taidosta menee silti ajan kelaamiselle. Kohdatessaan tuoreen ruumiin Sissel siirtyy neljä minuuttia kuolemaa edeltävään aikaan, jolloin uhrin karu kohtalo on muutettavissa aavekepposten avulla. Esimerkiksi salamurhaajan tähtäimessä olevan neitokaisen voi pelastaa kiperästä tilanteesta siirtämällä Sisselin sielun puomilaitteeseen, jolla töytäistä pahantekijää. Kohtalon kanssa leikkiminen monimutkaistuu nopeasti, sillä edessä on pitkä, tapahtumarikas ja tekstintäyteinen yö.
Aaveen viemää
Pelillisesti Ghost Trick tuntuu alkuun jopa äärettömän yksinkertaiselta. Sisselin sielua siirretään tavarasta toiseen viivoja vetämällä, jonka jälkeen aavekepponen suoritetaan ruudulta löytyvällä painikkeella. Tapaukset kuitenkin monimutkaistuvat yksinkertaisista säikyttelytehtävistä selkeää ajattelutyötä ja ajoitusta vaativiin tilanteisiin.
Kuolemia edeltävät neljä minuuttia on käytettävä tehokkaasti, sillä aika juoksee koko ajan. Ainoa etenemisreitti voi olla ohikävelevän hahmon kädessä oleva jakoavain tai edestakaisin kieppuva kattokruunu. Työn helpottamiseksi ajan voi aina kelata takaisin alkuun tai pysäyttää kokonaan, jolloin pelaaja voi liikkua vapaasti kantaman päässä oleviin esineisiin. Pulmat eivät äidy missään vaiheessa mahdottomiksi, minkä ansiosta Ghost Trick etenee hyvään tahtiin, pitäen tempon koko ajan yllä.
Vaikka tilanteisiin toivoisi ajoittain useampaa kuin yhtä tiukasti käsikirjoitettua ratkaisua, ei niiden selvittäminen koskaan tylsistytä. Siitä pitävät huolen erilaiset ansat, jotka saattavat lakaista Sisselin sielun muiden esineiden kantamasta. Epäonnistuneista valinnoista voi kuitenkin oppia jotakin hyvin olennaista, jolla tilanteen voi seuraavalla yrityksellä kääntää edukseen. Ongelmien puimisessa onkin täysin omanlainen otteensa, jollaiseen ei ihan jokaisessa seikkailupelissä törmää.
Ghost Trick: Phantom Detective ei kenties ole se haasteellisin seikkailupeli, mutta varmastikin yksi mieleenpainuvimmista. Sisselin mysteerientäyteisen seikkailun valttikortti on persoonallisuus, joka näkyy niin runsaassa dialogissa, näyttäviä hahmoanimaatioita sisältävässä ilmeessä kuin tapahtumiin erinomaisesti mukautuvissa musiikkiraidoissa. Mikäli pitkien tekstinpätkien lukeminen ei kammoksuta, Ghost Trick on yksi niistä interaktiivisista tarinoista, joille kannattaa antaa mahdollisuus. Muutoin saattaa harmittaa, ja syystäkin.