Erikoista punkmätkintää
Punksarjakuvasta visuaalisen ilmeensä kaivaneessa Charlie Murderissa neljä pelaajaa astuu pelin nimikkobändin kauhtuneiden rokkareiden saappaisiin verisessä taistelussa Gore Quaffer -metallibändiä vastaan. Kuulostaako jo tarpeeksi kummalliselta?
Aluksi Charlie Murder tuntuu kovin tutunoloiselta sivuttain rullaavalta mätkinnältä, ellei tarkoituksellisen rujoa ulkoasua lasketa. Zombeja ja muita vastaan tulevia ököjä mätkitään kuin Double Dragonissa ikään, mutta pinnan muhii Diablon kaltaisista luolastoseikkailuista lainattuja toimintaroolipeliominaisuuksia.
Charlie Murderin muusikoilla on instrumenttien lisäksi omat erikoistaitonsa. Kitaristi Lester Deth on poppoon maagi, massiivinen rumpali The Rexicutioner taas hoitaa tankin tehtäviä. Roolipelityyliin kokemuksen karttuessa myös hahmojen ominaisuudet kehittyvät, ja taistelun tauottua tantereelta kerätään pelivaluuttaa ja hahmon ominaisuuksia parantavaa varustusta. Kentät ja pomotaistelut on ilmeisesti suunniteltu pelattaviksi uudestaan paremman rojun toivossa, vaikka sekavan aluejärjestelmän takia haluttuun suuntaan siirtyminen on välillä työn ja tuskan takana.
Lupaavan oloisesta asetelmastaan huolimatta Charlie Murder jättää varsin vaisun jälkimaun. Ohjaustuntuma on kömpelö ja taisteluista tulee sekavaa höttöä, kun mukana on useampia pelaajia, kuten pelin ideaan kuuluisi. Osa pelimekanismeista on vaikeaselkoisia, sillä niiden toimintaa ei avata kunnolla. Charlie Murder on eittämättä persoonallinen peli, mutta hauskaa sen parissa oli vain rajoitetun ajan.