Paluu bittimaailmaan

Sword Art Online -peleillä on aina tavoiteltu jotain isompaa kuin mihin niiden tekijöillä on rahkeita. Lopputulos on yleensä ollut pannukakku, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet. Sarja on annettu uudelle kehittäjästudiolle, joka aina vain suuremman seikkailun sijaan päätti tehdä uudesta pelistä pienemmän ja kompaktimman.

Fractured Daydreamin tarina jatkaa edellisen pelin, Last Recollectionin, lopun tapahtumia. Kirito ystävineen on palannut virtuaalisista maisemista oikeaan maailmaan, ja elämä jatkuu normaalia tahtia. Vai jatkuuko? Kesken pelisession Kirito huomaa siirtyneensä huomaamattaan virtuaalimaailmaan, joka on yhdistelmä hänen ja hänen toveriensa muistoja, ja sisältää henkilöitä, joiden ei pitäisi olla siellä. Kuka tämän uuden maailman on luonut, ja miten Kirito tovereineen on joutunut sen syövereihin?

Sarjasta mitään tietämättömälle Fractured Daydream ja sen tarina ovat täyttä hepreaa. Peli ei pahemmin asioita selittele, eikä hahmon välisiä suhteita avarreta erityisen hyvin uusille tulokkaille. Menetys ei onneksi ole suuri, sillä tarina on sarjaa tuntevallekin lähinnä puuduttava. Sen parasta antia on nähdä anime-sarjasta puuttuvien hahmojen kanssakäyntiä, mutta siinäpä se.

Avoimen maailman seikailun sijaan kyseessä on puoliavoimilla alueilla varustettu palvelupeli, joka painottaa erityisesti moninpeliä. Peli on hubipohjainen, eli tehtäviin siirrytään suoraan valikosta. Pelialueet ovat periaatteessa isoja ja avoimia, joskin kutakin tehtävää varten kartasta on rajattu vain pieni osa pelattavaksi. Tehtävien suorittamisesta tienataan parempaa varustusta, riippuen siitä, kuinka hyvän arvosanan suorituksesta saa. Itse tehtävät vaativat sekä yksin- että moninpelissä tiettyjen hirviöiden tai pomojen kukistamista, mikä alkaa tympiä aika nopeasti, koska tavoitteissa ei ole yhtään vaihtelua missään pelimoodissa.

Noin 15 tunnin mittasen yksinpelin ja haastemoodin lisäksi mukaan on saatu kaksi eri moninpelimuotoa, perinteisempiä tehtäviä sekä raideja. Ensimmäiset ovat hirviöntappokeikkoja 20 hengen voimin, kun taas jälkimmäisissä taistellaan vahvoja pomohirviöitä vastaan. Raidipomot ovat pelin hauskinta sisältöä ja sopivan eeppisiä skaalaltaan – siitä huolimatta, ettei niiden kukistaminen vaadi varoituksista huolimatta sen suurempaa yhteistyötä. Tästä huolimatta moninpeli on kuitenkin käytännössä pakollista, mikäli mielii hankkia vahvimpia varusteita, sillä yksinpelin palkkioiden voimakkuutta on suuresti rajoitettu.

Pelin varsinainen suola on sen 21 pelattavaa hahmoa, jotka jakautuvat viiteen eri hahmoluokkaan. Niistä kullakin on omat erikoisliikkeensä sekä -kykynsä, jotka tekevät pelaamisesta sen verran vaihtelevaa, että jokaista kokeilee mielellään ainakin kerran. Taistelu on hyvin nopeatempoista ja yllättävän koukuttavaa, vaikka peli ei ota aivan kaikkea irti monipuolisista järjestelmistään. Esimerkiksi erilaisia vihollistyyppejä on vain muutamia, joten kykyjä ei pääse soveltamaan kovinkaan erilaisissa tilanteissa. Suuren hahmomäärän haittapuolena on sekin, että jokaiselle on hankittava omat uniikit varusteet, mikä vaatii armotonta grindausta.

Fractured Daydreamin palvelupelimalli sentään on melko inhimillinen ja pelaajaystävällinen. Mikromaksukauppa sisältää vain kosmetiikkaa, ja hahmopassin tason nostattaminen vaatii lähinnä suurta määrää grindausta. Huonomminkin voisi olla.

Hetkellisistä valonpilkahduksista huolimatta Sword Art Online Fractured Daydream on kaukana täydellisestä. Se sisältää paljon ongelmia aina kehnosta tehtäväsuunnittelusta itseään toistaviin vihollisiin. Varsin hauska taistelujärjestelmä sekä suuri hahmomäärä pelastavat pelin kuitenkin pahimmasta keskinkertaisuuden suosta, eikä pelaajan ei tarvitse olla edes sarjan fani tai veteraani niitä arvostaakseen. Se tosin auttaa melkoisesti.

Petri Pohjonen

Osta peli VPD:ltä!

Tilaa Pelaaja-lehden tulevat numerot täältä!
Tutustu Pelaajan arvosteluarkistoon täältä.

6/10
KehittäjäDimps
JulkaisijaBandai Namco
Pegi-ikärajat12