A-Train: All Aboard! Tourism -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden toukokuun 2021 numerossa 222. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!
Vain kovimmille kaavoitusnörteille
Junasimulaattorit eivät ole mitenkään uppo-outo konsepti länsimaisellekaan pelaajalle, mutta Japanissa niitä rakastetaan suorastaan palavalla intohimolla. Pitkäikäisimpiä idästä lähtöisin olevia genren edustajia on A-Train, joka teki debyyttinsä jo vuonna 1985 silloisilla kotimikroilla. Tähän maailmankolkkaan sarjan pelejä on saatu tipoittain vuosien varrella, mutta se ei ole koskaan onnistunut tavoittamaan täällä erityisen valtavaa yleisöä.
Lännessä tunnetummista Train Simulatorista ja Train Sim Worldista sarja eroaa siinä, ettei sen pääfokuksena ole varsinainen junilla ajelu vaan raideverkoston hallinta. A-Train on siis oikeastaan lähempänä kaupunginrakentelupeliä kuin junasimulaattoria, ja sen tuorein osa All Aboard! Tourism nojaa lisäksi raskaasti matkailumarkkinoiden simulointiin. Pelin kahdeksan kampanjaskenaariota laittavat pelaajan suunnittelemaan julkisen liikenteen järjestelmiä erilaisten turistikohteiden tueksi, ja matkailijoiden mukanaan kantama käteinen kaadetaan luonnollisesti takaisin paikallishankkeisiin.
Muutaman kappaleen mitassa on mahdoton edes yrittää selittää, kuinka syvälle kaupunkisuunnittelun nyansseihin peli sukeltaa. Käy suorastaan sääliksi niitä raukkoja, jotka erehtyvät luulemaan All Aboard! Tourismia ulkoasun perusteella Theme Parkin tai SimCityn kaltaiseksi kevyeksi viihde-elämykseksi. Matkustajakapasiteettien ja tonttihintojen kaltaisten itsestäänselvyyksien lisäksi pelaajan täytyy jatkuvasti pitää mielessä muun muassa paikallishallinnon omat kehitystavoitteet, pörssikurssien heittely ja tytäryhtiöiden taloustilanne. Pelaaminen on jatkuvaa datan tavausta ja kaavioiden tutkiskelua, mikä lienee pelaajan luonteesta riippuen joko kuolettavan tylsää tai loputtoman kiinnostavaa.
Peli ampuu itseään valitettavasti pahasti jalkaan sivuuttamalla huutavan tarpeen kunnolliselle opetusjärjestelmälle. Vaikka hallittavia järjestelmiä riittää joka sormelle, ne käydään kampanjan kahdessa ensimmäisessä skenaariossa läpi vain hyvin pinnallisesti. Opastus on puutteellista ja tutoriaalitehtävät jättävät paljon sanomatta, minkä vuoksi itsensä on äärimmäisen helppo pelata pussiin jo ensimmäisten tuntien aikana. All Aboard! Tourism antaa pelaajalleen lisäksi aivan liikaa vapauksia jo heti ensimetreillä, ja suurin osa tärkeistä asioista opitaan täten yrityksen ja erehdyksen kautta.
Peliä vaivaa muutenkin tietynlainen kaikenkattava hankaluus, joka tekee pelaamisesta raskasta. Rautateiden ja bussilinjojen vetäminen sekä ajoneuvojen aikataulujen hallinta on todella työlästä ja aikaa vievää, ja vaikka osaa järjestelmistä on yritetty automatisoida, yleensä tekoälyn touhut tulevat ärsyttävästi vain mikromanageroinnin tielle. Valikot ovat hitaita ja ohjaus kankea, ja aihepiiristä vähemmän kiinnostunut pelaaja saattaakin luovuttaa pelkästään sen takia heti alkuunsa.
Muuten peli pärjää Switchillä teknisesti mainiosti. Asetukset antavat mahdollisuuden karsia näyttävyyttä suorituskyvyn perässä, jos maisemien katselu ei kiinnosta, mutta minikokoisten japanilaisten kylien ja kaupunkien tiirailu tarjoaa toisaalta miellyttävän hengähdystauon numeroiden pyörittelystä. Mainittakoon tosin, että englanninkielisen käännöksen kohdalla on varsinkin datanäkymissä selkeästi törmätty rajusti merkkirajoituksiin, mikä tekee informaatiotulvan sulattamisesta monesti hankalampaa kuin sen tarvitsisi olla.
Kaikesta kritiikistä huolimatta on helppo nähdä, miksi A-Train on tietynlaisen yleisön keskuudessa hirvittävän pidetty sarja. Se tarjoaa äärimmäisen syvää ja monikerroksista simulaatiota, johon All Aboard! Tourismin teema tuo hauskaa maustetta. Avoin rakenne antaa todella paljon tilaa perehtyneempien pelaajien luovuudelle. Jos tietää hautovansa sisällään pientä kaupunkisuunnittelijaa, kannattaa peliin siis ehdottomasti tarttua, mutta vähemmän pedantit luonteet lienevät enemmän kotonaan SimCityssä.