Sanxion (1986)

Suomessa tehtaillaan nykyään pelejä lähestulkoon kuin liukuhihnalta, puhuttiinpa sitten amatöörien harrasteprojekteista tai vuoden peli -palkintoja pokkaavista AAA-tason peleistä. Ja miksi ei, sillä suomalaisella pelinkehityksellä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Tuskin kotitietokoneita oltiin edes ehditty pistää kauppoihin, kun suomalaiset kehittäjät jo tehtailivat pelejään.

Todellisena triviatärppinä voi myös kysellä kavereiltaan, mikä oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen peli tai kansainvälinen jättimenestys. Vastaus molempiin kysymyksiin on sama: vuonna 1986 julkaistu Sanxion.

Ajan hengen mukaisesti Sanxionin kehitti yksi pelinkehittäjä, helsinkiläinen Stavros Fasoulas. Fasoulas oli rekrytoitu brittiläisiltä pelimessuilta englantilaisen Thalamus-firman palkkalistoille rapeassa 18 vuoden iässä. Thalamuksen piikkiin Fasoulas kehitti kolme jättimenestyspeliä ja nousi näin Jukka Tapaninmäen ohella ensimmäiseksi tunnetuksi suomalaiseksi pelinkehittäjäksi. Toisena hauskana triviatärppinä Fasoulas palasi myöhemmin Suomeen perustamaan Terramarque-pelitalon, joka tietenkin muodostaa puolikkaan nykyäänkin kuuluisasta Housemarque-studiosta.

Retrostelussa Sanxion

Sanxion on ajan hengen mukaisesti aivan jäätävän vaikea räiskintäpeli, jossa pelaajan ohjastama avaruusalus lentää vasemmalta oikealle räiskien vihollisia ja kuollen ainakin minun ohjauksessani noin viiden sekunnin välein. Se sitten ei olekaan enää lainkaan ajan hengen mukaista, että peliä katsellaan samanaikaisesti kahdesta perspektiivistä. Ruudun ylälaidassa näkyy yläilmakuva pelialueesta ja sen kautta näkee viholliset hieman ennen niiden ilmestymistä varsinaiseen peliin. Tämä on hyvin tärkeää, sillä viholliset voivat hyökätä myös takaapäin, jolloin reagointi on jo liian myöhäistä kun ne näkyvät pelialueella.

Muuten Sanxion onkin sitten aika peruskamaa, joskin äärimmäisen hyvin tehtyä sellaista. Peli ei sisällä mitään avattavia aseita, vaihtoehtoisia aluksia tai muutakaan ihmeellistä. Vain yhden aluksen, kourallisen sikamaisen vaikeita kenttiä ja sen verran haastetta, että nostan kaikki hattuni sille, joka Sanxionin pelaa läpi ilman loppumattomia elämiä.

Todella hienona yksityiskohtana pelin musiikit on säveltänyt itse Rob Hubbard, se C64-aikakauden legendaarisin säveltäjä. Lataustauon aikana kuullaan Hubbardin oma sävellys, pelin alkuvalikossa taas Romeo & Julia –baletista tuttu “ritarien tanssi”. Ja siinä ne musat sitten olivatkin, sillä itse pelin aikana kuullaan vain moottorien huminaa ja aseiden pauketta.

Retrostelussa Sanxion

En ihmettele pätkääkään, että Sanxion oli 1980-luvulla niin suuri hitti ja että se petasi Fasoulasille töitä useiksi vuosiksi eteenpäin. Peli todellakin on äärimmäisen sujuva ja hiottu räiskintäkokemus, joka on tuntumansa ja pehmeytensä puolesta ihan ajan kolikkopelihittien tasoa. On todella kova suoritus, että yksinäinen 18-vuotias kaveri kiskaisee tällaisen pelin lyhyen harjoittelun ja itseopiskelun jälkeen. Nostan hattua.

Viimeisenä kovana triviatärppinä voikin sitten kysyä, että mitä Stavros Fasoulasille tapahtui Terramarque-studion perustamisen jälkeen. Ja tämä onkin sitten sellainen triviatärppi, että vastauksia siihen otetaan vastaan, sillä 1990-luvun loppuvaiheilla mies poistui totaalisesti julkisuuden valokeilasta, eikä hänen myöhemmistä vaiheistaan ole mitään virallista tietoa.

Kova temppu: ilmesty tyhjästä, kiskaise pöytään kokoelma erinomaisia pelejä, perusta ajan hampaan kestävä pelistudio ja poistu toisesta ovesta.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka lauantai Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata retrosteluun.

Lisää luettavaa