Olen koko ikäni ollut ahkera pelaaja ja oppinut syvästi rakastamaan tätä harrastusta ja alaa. Olen muutenkin henkilö, joka ei erityisemmin harrasta ylenpaattista valitusta tai anonyymia nettihuutelua, ja olen pitkään ihmetellyt miksi niin monet pelaajat ovat niin ankeaa kansaa? Ei jokaisesta pelaamastaan pelistä tarvitse pitää. En pidä minäkään, mutta välillä tuntuu siltä, ettei pelikansalle yksinkertaisesti riitä yhtään mikään. Saatan kuulostaa tässä blogissani kovinkin yleistävältä, mutta voin vakuuttaa ettei se ole tarkoitukseni. Käydäänpä nyt suoraan asiaan.
Valittajien luvattu harrastus
”Tämä peli on ihan paska, kun se on liian keltainen.” ”Konsolit ovat paskaa, kun niiden graafinen taso on ihan paskaa” – ei perusteluja. En suostu maksamaan DLC:stä, vaikka sen teko ei ole ilmaista. ”Mass Effect 3:n loppu oli ihan paska, kun siinä ei otettu juuri MINUN henkilökohtaisia mielipiteitäni huomioon.”
Varmasti yllämainitut lauseet ovat monille peliharrastajille ikävän tuttuja. Itse en voi yksinkertaisesti ymmärtää tällaista asennetta pelejä eli viihdettä kohtaan. Toki ymmärrän tietynlaisen turhautumisen kun olet luultavasti käyttänyt 60 tai 70 euroa uuteen peliin, ja jos sen sisältö ei olekaan sitä, mitä luulit sen olevan. Mutta tämä asenne menee aivan liian pitkälle sellaisissa tapauksissa kuten juuri Mass Effect 3:ssa. Pelin julkaisun aikoihin nettifoorumit suorastaan pursuivat hirveästä valituksesta miten pelin loppu oli paskinta, mitä on koskaan julkaistu. Eikä siinä vielä kaikki. Myös pelin tehneet ihmiset ovat paskapäisiä rahastushuoria, jotka pitäisi tappaa. Siis mitä? Hiljaiseksi vetää. Toki kuluttajilla on täysi oikeus arvostella ostamaansa tuotetta, ja jos sisältö ei miellytä on se lupa ilmaista. Mutta tuollainen täysin ylilyöty huutelu pistää vihaksi. Pelien kehityskustannukset ovat nousseet taivaisiin ja silti monet tosipelaajat jaksavat valittaa maksullisista lisäsisältöpaketeista ja muka kalliista pelistä. Vielä pahempaa on nettipiratismi, piraatit ja heidän asenteensa.
Ajattelemisen aihetta
Mistä tällainen asenne sitten oikein kumpuaa? Varmaa vastausta tällaiseen kysymykseen ei takuulla ole, mutta pelaajien olisi syytä katsoa peiliin. Arvostan monia studioita ja pelinkehittäjiä, ja monet heistä ovat myös henkilökohtaisia idoleitani. Pelaan pelini monesti ajatuksella, ja jos näen jotain mikä ei miellytä minua heti, on se aivan yksi ja sama, kunhan se ei riko pelikokemusta. Olen tutustunut paljon myös pelien kehitysprosesseihin ja minulle on paljastunut sen raadollinen todellisuus ja uskomaton hankaluus. Pyydänkin monia tosipelaajia oikeasti miettimään mitä sanovat ja jättämään kiittämättömyyden ja paskamaisen asenteen kokonaan pois kommenteistaan tai kritiikistään. Tätä ei tietenkään tule tapahtumaan, mutta ehkä juuri sinä, rakas blogini lukija, sait juuri ajattelemisen aihetta. Siihen tässä pyrinkin.
Pelaamisen iloa!
-Martti Punola
Kirjoittaja on Pelaajalehti.comin rekisteröitynyt käyttäjä, eikä kuulu Pelaaja-lehden toimitukseen. Kirjoittajan mielipiteet tai näkemykset eivät edusta H-Town Oy:n tai Pelaajan virallista linjaa.
Jos haluat saada tekstisi julkaistua Pelaajalehti.comin Blogit-osiossa, rekisteröidy sivustolle ja lue julkaisuohjeet täältä.