Ensi viikolla tähän aikaan odotellaan jo täyttä häkää jouluaattoa. Siinä vaiheessa on myös (toivon mukaan!) tammikuun Pelaaja-lehti painossa ja toimitus siirtynyt joululomille.
Vuosi on ollut varsin työntäyteinen ja tapahtumarikas, joten on varsin mukavaa hiljentyä hetkeksi perinteisten jouluherkkujen äärelle läheisten kanssa. Pelaamista ei silti pidä unohtaa!
Omalla kohdalla pelaaminen on aina kuulunut jouluun. Nuorempana joulupukin odottamisen tuskaa hälvennettiin pelaamalla vanhoja pelejä viimeistä kertaa ennen huomion siirtymistä mahdollisesta kovasta paketista löytyvään peliin. Toisina vuosina saldo oli parempi kuin toisina.
Parhaiten mieleen jäänyt peliaiheinen joululahja on Nintendo 64:n aito ja alkuperäinen The Legend of Zelda: Ocarina of Time. Muistan, kuinka vuoden 1998 jouluaattona luin pelilehdistä ja katselin televisiosta haikeana Zeldan arvosteluja. Olin jostakin syystä satavarma, ettei pukkipoloinen ole onnistunut peliä mistään löytämään.
Voitte vain arvata, minkälainen reaktio oli, kun vihoviimeisestä lahjapaketista paljastuikin kultamusta Nintendo 64 -pelikotelo. Seuraavina viikkoina syvennyin innolla Hyrulen valtakunnan maisemiin. En muista toista kertaa, jolloin olisin ollut konsolin äärellä yhtä liimautuneena. Mittava kolmiulotteinen seikkailu oli tuohon aikaan jotakin niin käsittämätöntä ja ennenkokematonta, että se vei hetkessä mukanaan.
Nyttemmin jouluisin tulee pelattua enemmänkin itse hankkittuja pelejä. Joulutunnelmaan pääsee kuitenkin parhaiten kaivamalla jonkin Zelda-pelin, mutta myös Jak & Daxterit ja tuoreimpana Assassin’s Creedit ovat yleensä osuneet juuri sopivasti joulun kynnykselle. Vain aika näyttää, jatketaanko tänä vuonna jotakin vanhaa joulupelitraditiota, vai aloitetaanko jokin täysin uusi.
Hyvää joulun odotusta kaikille Pelaajan lukijoille! Kertokaahan kommentteissa, mikäli teillä on peliaiheisia joulumuistoja ja -perinteitä!