Etsi
Final Fantasy XV:n kymmenen vuoden mittainen odotus palkitaan erilaisella ja tarinallisesti sekavalla mutta pelillisesti vetoavalla fantasialla.
The Last Guardian on alkuun kömpelö, mutta ajan mittaan koko ajan taianomaisempi seikkailu.
Lajityypin ystäville ja pitkäpinnaisille mainio kokemus, jota ei voi suositella seikkailupelinoviiseille.
Hurmeestaan huolimatta Killing Floor 2 kaipaisi lisää vaihtelua, jota lisäsisältö ja päivitykset toivottavasti tuovat myöhemmin.
Moto Racer 4 on auttamattoman keskeneräiseltä tuntuva kilpa-ajopeli, jonka tarjoamaa pelikokemusta rokottavat toteutuksen ongelmat miltei joka osa-alueella.
Kelpo vanhan liiton räiskintäpeli kourallisella persoonallisia jippoja.
Osittain hiomaton mutta monipuolinen ja äärimmäisen tunnelmallinen vuoristoseikkailun ja extreme-urheilupelin sekoitus.
Sword Art Onlinen kaltaiset lisenssipelit eivät tänä päivänä ole enää automaattisesti täyttä roskaa, mutta eivät ne silti ole turvassa keskinkertaisuudelta.
Watch Dogs 2 on viihdyttävä ja persoonallinen avoimen maailman seikkailu, joka korjaa monia alkuperäisen osan ongelmia.
Hieman ohueksi jääneen ensimmäisen Titanfallin huikeasti paranneltu ja laajennettu jatko-osa, jonka yksinpeli yllättää todella positiivisesti.
Dishonored 2 ei ehkä yllätä, sillä se on kovin samanlainen kuin edeltäjänsä. Ei se myöskään petä, sillä edeltäjän tapaan myös jatko-osa on huipputason peli.
Huipputuotettu räiskintäsarja uudistaa itseään lähinnä visuaalisesti sisällön jatkaessa vanhan kaavan mukaan.
Vuoden 2011 paras peli on aivan yhtä koukuttava kokemus viisi vuotta myöhemmin.
