Etsi
Sotaa höystetään uusilla leluilla ja ominaisuuksilla.
Revolution onnistuu siinä, mitä monet epäilivät: se tuo Civilizationin pelikonsoleille niiden omilla ehdoilla.
Tunnelma on vaimea, kisat ovat innottomia ja peli toistaa nopeasti itseään
Nostalgiannälkäisille, päälle 25-vuotiaille pelaajille Beijing 2008 on mukava hyppäys menneisyyteen.
Peli saattaa olla monellakin tavalla julkaistu ennen aikaansa.
"Dragon Swordia voi varauksetta kutsua parhaaksi DS:n toimintapeliksi."
"Taisteleminen on pelaamisen taitolajina edelleen mitä parhainta viihdettä, ja se näyttää varmasti vierestä katsojienkin mielestä todelliselta vauhdin spektaakkelilta."
Pelin suurena ideana on selkeästi ollut houkutella sen kautta uusia pelaajia roolipelien pariin, mutta jos lajityypin tulokkaille annetaan lajityypistä tällainen kuva, vaikutus on lähinnä päinvastainen.
Perusvarmuus tarkoittaa tässä tapauksessa tosin myös sitä, että se viimeinen tajunnanräjäyttävä ja riemunkiljahduksia nostattava silaus jää puuttumaan.
Rahansa sijoittaneet voivat luottaa siihen, että he tulevat saamaan niille vastinetta.
"Kranaateilla, tykeillä ja raketeilla talot saa nopeasti muistuttamaan reikäjuustoa."
Törkeän yksinkertaistettu ja epärealistinen ajomalli onkin paha pettymys.
Pelin anteeksiantamattomin ongelma on sen tekninen toimivuus.
