Kirvesten kalinaa
Ubisoftin salamurhaajasaaga Assassin’s Creed palaa takaisin Britteinsaarten sateisiin maisemiin. Sain kokeilla Valhallan tarinan alkupuolelle sijoittuvaa osuutta Ubisoftin järjestämässä etäpelisessiossa heinäkuun alussa. Kokeiltavissa oli lyhyt Raid-tehtävä ja reilun tunnin pituinen juonipainotteinen tehtäväsarja.
Assassin’s Creed Valhalla asettaa pelaajan viikinkisoturi Eivorin saappaisiin. Geneerisen parrakkaan miehenkörilään sijaan valitsin Raid-tehtävään Viikingit-sarjan Katheryn Winnickiä muistuttavan naispuolisen soturin.
Tehtävä aloitettiin oman viikinkilaivan kannelta, jonka jälkeen rysäytettiin vauhdilla pahaa-aavistamattomien vihollisten rantaleiriin oman viikinkimiehistön mukana. Soturit ryntäsivät karjuen vihollisen kimppuun tulinuolten sinkoillessa ympärillä ja sotatorvien soidessa taustalla. Tunnelma oli eittämättä varsin viikinkimäinen.
Taistelu toimi Valhallassa pitkälti samalla perusidealla kuin Odysseyssa. Eivor pystyi tosin käyttämään molemmissa käsissään kaikkia pienempiä aseita, kuten kirveitä, miekkoja, nuijia ja kilpiä. Vaihtoehtoisesti voi käyttää kahden käden raskaita versioita kyseisistä aseista. Vaihtelua taisteluun toivat eri aseiden ominaiset voimaiskut ja vihollisen puolustusenergiaa verottavat torjunnat. Rivivihollisen hyökkäyksen torjunta avasi suoraan mahdollisuuden vastata kerrasta tappavalla vastaiskulla, tietenkin näyttävän kamera-ajon saattelemana.
Oma lukunsa olivat myös Eivorin erikoisiskut, kuten heittokirveiden viskely, vihollisen selälleen lennättävä potku tai hupaisa baaritappeluista tuttu taklaus, jonka eteen joutuva vihollinen ottaa valtavasti vahinkoa. Kaoottisessa taistelutilanteessa ryntäyksen uhriksi saattoi joutua myös saman puolen onneton taistelutoveri.
Raid-tehtävä huipentui vihollisjoukkojen niittämisen jälkeen varsinaiseen ryöstöpuoleen, jossa rakennuksiin piilotetut aarteet kerättiin parempaan talteen niitä vartioivien eliittisotilaiden taltuttamisen jälkeen. Mukaan tarttui kasapäin puutavaraa ja muuta roinaa, jonka tarkkaa käyttötarkoitusta en yhteyshenkilöltäni vielä saanut.
Muutaman pääjuonta seuraavan tehtävän aikana Eivor kumppaneineen matkusti alavalla maaseudulla tavoitteenaan joukkojen kokoaminen vihamielisen viikinkiheimon kukistamiseksi. Paikallisten värväämisen jälkeen Eivor johtaa sotaretkeä valtaisan linnoituksen komentajaa vastaan. Portinmurtajan saattamisen ohella ja erikokoisten taistelukenttien keskellä pääsin tottumaan entistä enemmän Valhallan taistelun nopeutettuun rytmiin.
Linnaa komentavan pomovastuksen kukistaminen oli saavutus sekin. Eivorin kallisarvoisimpiin resursseihin kuuluneet parannusesineet olivat loppua kohden nollissa, eikä voimakkaita iskuja jakanut viikinkipäällikkö antautunut helposti kirveeni uhriksi. Onnistuneista torjunnoista ja perille menneistä perusiskuista latautuvat erikoisiskut olivat voimakkaampien vihollisten heikkous koko session ajan.
Kaiken kaikkiaan viikinkipainotteinen salamurhatuokioni jätti jälkeensä varovaisen innostuneen ja odottavan tunnelman. Eivorin seikkailu keskiaikaisen Englannin maaseudulla vaikuttaa aihepiiriltään juuri oikealta siirrolta vuodelle 2020. Pelituntumaltaan raivoisalla viikingillä taistelu tuntui juuri niin vauhdikkaalta ja painavalta kuin pitikin. Maisemat toivat mieleen Witcher III:n Velenin rehevän maaseudun, ja kuhisevien asutusten läpi ratsastaessa tulee olo elävään menneeseen maailmaan osallistumisesta.
Assassin’s Creed Valhalla julkaistaan PlayStation 4:lle, Xbox Onelle, pc:lle ja Stadialle 17. marraskuuta. Myös PlayStation 5- ja Xbox Series X -versiot ovat tulossa. Pelin edelliselle sukupolvelle ostaneet saavat uuden sukupolven version veloituksetta.