Etsi
Pelaajalehti.comin arvostelussa Assassin's Creed Syndicaten tuorein The Last Maharaja -lisäsisältö.
Uudet hahmoluokat ja pelialueet miellyttävät, mutta yksinpelikampanjan epätasaisuus ja oikeasti uusien moninpelimuotojen puuttuminen laskevat pisteitä.
Quantum Breakin ensiluokkainen toteutus ja huolella rakennettu pelimaailma vievät mennessään, vaikka typerähkö alkuasetelma ja epätavallinen rytmitys haastavatkin pelaajan.
Zelda-maalin alla itseään toistava mäiske, joka kärsii teknisistä ongelmista.
Kasaritoimintaleffoille kumartava ja irvaileva Broforce on samanaikaisesti sekä hauskaa että turhauttavaa retroräiskintää.
Monia kertoja uudelleenpelattavaksi tarkoitettu hiiviskelykokonaisuus, joka panostaa nyt enemmän pelattavuuteen kuin elokuvamaisuuteen.
The Phantom Pain tuntuu kaivatulta yhdistelmältä Peace Walkeria ja Ground Zeroesia, unohtamatta halukkuutta tarttua härkää sarvista synkkien teemojen suhteen
Metal Gear Rising vaihtaa hiiviskelyn toimintaan, mutta nautinnollinen toiminta loppuu kesken turhan nopeasti.
Kulunut kaava ja kierrätetyt ainekset on helppo unohtaa, kun palavan bensan voi melkein haistaa.
Assassin’s Creed Syndicate on kuin onkin nykysukupolven Assassin’s Creed II. Se ottaa enemmän irti siitä potentiaalista, joka paistoi Unityn pinnan alla.
Merkittävä parannus Tomb Raiderin jo entuudestaan mainiosta uudelleenkäynnistyksestä, jossa häiritsee lähinnä legendaarisen sankarittaren surkea huokailu.
Yakuza 5 saattaa olla jo kolme vuotta vanha peli, mutta sen viihdyttävä ja monipuolinen draama ei jätä kylmäksi.
Hieno toiminnantäyteinen hiekkalaatikko, jossa hauskanpito on enemmän pelaajien itsensä kuin kehittäjien luomien tehtävien vastuulla.
