Etsi
theHunter: Call of the Wild luo metsästystunnelmansa mallikkaasti, mutta pelin monituiset tekniset töksähtelyt estävät sitä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan.
Pelkästään jo tyylinsä takia Cuphead on elämys, johon kannattaa ainakin yrittää tutustua.
Shadow of War on ensimmäistä Middle-earth -peliä suurempi, laajempi ja monipuolisempi toimintapeli, jonka pääosaan nousevat monimuotoiset ja persoonalliset örkit. Kaikki kerätään!
Raiders of the Broken Planet on pelillisesti kiinnostavalta tuntuva yhteistyöräiskintä, joka kaipaisi pikaisesti uutta kampanjaa ja pienten yksityiskohtien viilausta.
JYDGE tarjoilee omaan tahtiin nautittavaa ylhäältä kuvattua räiskintää, jonka parissa sekä tyylilajin ystävät että aloittelijat viihtynevät.
Destiny 2 on samalla sekä vanhaa että uutta, mutta paremmin, suuremmin ja komeammin tehtynä.
Metroidin paluu 2D-kaavaan tapahtuu mestarillisesti. Toivoa sopii, että Metroid Prime 4 kykenee tekemään saman 3D-kaavalle.
Aiemmat Dishonoredit tahkonneille faneille tehty Death of the Outsider viimeistelee pelisarjan tyylillä.
Jos PS4:n julkaisun parjatuimmalle pelille tekee jatko-osan, sen on syytä olla parempi. Ja onhan se
Yläviistosta tiirattava Souls-laina Immortal Planet tarjoaa intensiivisen joskin pintapuolisen kokemuksen.
Pitkän testailuvaiheen jälkeen julkaistu ja dinosauruksilla höystetty keskinkertainen Ark: Surival Evolved olisi vaatinut lisää hiomista ja viimeistelyä.
Hittisarjan ideat kierrätetään taitavasti edellisiä paljon tiiviimmässä ja kiivaammassa seikkailussa.
Agents of Mayhem on sekava hiekkalaatikkotoimintapeli, jossa on pari hyvää ideaa ja hirvittävä määrä ongelmia.
