Sakuna: Of Rice and Ruin -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden tammikuun 2021 numerossa 218. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!
Riisinviljelijän arkea
Maanviljelyn jumalatar Sakuna tekee emämunauksen päästämällä vahingossa joukon nälkäisiä ihmisiä jumalten kotiin ja tuhoamalla samalla pääjumalatar Kamuhitsukin uhrilahjan. Rangaistuksena Kamuhitsuki lähettää Sakunan ja samaisen ihmisjoukon syrjäiselle saarelle puhdistamaan sen demoneista ynnä muista hirviöistä.
Näin käynnistyy Sakuna: Of Rice and Ruin, joka on pelinä hauska yhdistelmä maanviljelyä ja 2D-tasoloikintaa. Kummassakin osa-alueessa riittää tarpeeksi puuhasteltavaa niin, ettei tylsistyminen koskaan ehdi iskeä. Juuri kun maanviljely alkaa maistua puulta, löytyy kartalta sopivasti uusia kenttiä tutkittavaksi.
Maanviljelyyn keskittyvässä osuudessa kasvatetaan riisiä syötäväksi sekä jutustellaan ja tutustutaan muihin Sakunan maatilaa asuttaviin ihmisiin. Ne tarjoilevat pelivinkkien lisäksi erilaisia tehtäviä, joita suorittamalla avautuu käyttöön uusia mekaniikkoja, kuten ahjo, josta saa uusia aseita käyttöön. Iltaisin tilalla voi valmistaa keräämistään ja käsittelemistään ruoka-aineksista aterioita, jotka antavat Sakunalle tärkeitä ominaisuusbonuksia tasoloikkimisen helpottamiseksi.
Riisinviljely on toteutettu yllättävän monipuolisesti. Harvest Moonien kevyen viljelyn sijaan kyseessä on täysiverinen simulaattori, jossa riisistä täytyy huolehtia aina pellon kyntämisestä riisin kiillottamiseen. Pelaajan pitää esimerkiksi päättää riisin ominaisuudet määrittävän lannoitteen koostumus, kitkeä rikkaruohot ja huolehtia, että versot saavat tarpeeksi oikeanlämpöistä vettä. Opeteltavaa on paljon ja pitkäksi aikaa, mutta onneksi kaikkea ei sentään vyörytetä niskaan kerralla, vaan mekaniikat esitellään vähitellen. Viljelyyn kannattaa perehtyä, sillä se on myös pääasiallinen keino, jolla Sakunan ominaisuuksia, kuten voimakkuutta tai kestävyyttä, pystyy nostamaan pysyvästi.
Tasoloikintaosuuksissa puolestaan etsitään kentistä tavaroita ja ruoka-aineksia sekä suoritetaan yksinkertaisia tehtäviä, jotka avaavat uusia tasoja tutkittavaksi. Kentät sisältävät erilaisia vihollisia, joita kurmotetaan simppelillä parin napin kombosysteemillä sekä erikoisliikkeillä. Apuna käytetään myös Sakunan pyhää vaatetta, jolla pystyy paitsi tarrautumaan erilaisiin pintoihin myös heittelemään vihollisia ilmaan tai seinästä törröttäviin piikkeihin. Vihollisiin pätevät fysiikan lait, joten esimerkiksi ilmaan viskotun vihulaisen pystyy parilla iskulla sinkoamaan kohti toisia vihollisia kuin tykinkuulan. Järjestelmä ei ehkä voita palkintoja monimutkaisuudellaan, mutta se toimii erinomaisen hyvin ja on oikein sujuva ja hauska.
Pahaa sanottavaa Sakuna: Of Rice and Ruinista ei paljoa löydy, mutta sen alati tikittävä kello aiheuttaa usein päänvaivaa. Jos kenttä paljastuukin odotettua pidemmäksi, voi yö iskeä kesken kaiken, jolloin viholliset muuttuvat vahvemmiksi ja ruoka-ainekset pilaantuvat. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin kerätä syötävää vain huomatakseen sen olevan pilalla, koska vihollisten läpsimiseen kului suunniteltua enemmän aikaa.
Muutamista ärsyttävyyksistä huolimatta peli on kuitenkin oikein pirtsakka kokonaisuus. Kumpikin peliosio tukee toista erinomaisesti ja on tarpeeksi kehittynyt toimiakseen itsenäisesti. Tarinaankin on saatu ladattua monia hauskoja hahmoja ja sydämellisiä hetkiä. Peli myös näyttää kivalta karrikoidun piirrostyylin ansiosta. Jos riisinviljely vaikuttaa ideana edes hitusen mielenkiintoiselta, Sakunaan kannattaa ehdottomasti tutustua.