Pokémon Brilliant Diamond & Shining Pearl -arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden tammikuun numerossa 229. Tuoreimpien arvostelujen tasalla pysyt tilaamalla lehden täältä!
Kivoja muistoja
Pokémon-sarja suuntaa tammikuussa tuntemattomille vesille Pokémon Legends: Arceus -pelillä, mutta sitä ennen on vielä aika muistella menneitä. Loppuvuodesta Switchin roolipelianti laajeni Pokémon Brilliant Diamondilla ja Shining Pearlilla, jotka ovat uusiksi rakennettuja versioita Nintendo DS:lle aikoinaan luoduista Diamond– ja Pearl-seikkailuista.
Uusioversiokaksikko tuo menneiden vuosien taskuhirviökokemukset takaisin uskollisuus edellä. Tämä on selvää heti uudesta kolmiulotteisesta yleisilmeestä, joka säilyttää alkuperäisten pelien yläkuvakulman ja esittää ihmishahmot pääasiallisesti söpön yksinkertaisessa chibi- kuosissa. Tästä voikin nopeasti arvata, että pelialueiden rakenne on sekin pidetty pääosin entisellään, jolloin alkuperäisten pelien perustuksia on hankala olla näkemättä uuden kuoren alta.
Toki konkreettisia modernisointejakin on tehty. Tervetullut on varsinkin mahdollisuus hallita pokémonejaan missä tahansa vaiheessa ilman tarvetta Pokémon Center -vierailuille. Pelimaailman tutkimisessa auttavia HM-taitojakaan ei tarvitse muiden uudempien Pokémon-pelien tavoin opettaa enää taskuhirviöilleen, vaan ne ovat yleisesti pelaajan käytössä seikkailun etenemisen näin määrätessä.
Pelkkää plussaa kaikki lisäykset eivät silti ole varsinkaan sarjan veteraaneille. Pidemmän aikaa kiistelty Experience Share -ominaisuus on aina pakotettuna päällä, mikä tarkoittaa, että pelaajan matkassa olevat hirviöt keräävät kaikki automaattisesti kokemuspisteitä, vaikka ne eivät ottaisi osaa taisteluihin. Ominaisuus on ehdottomasti mainio kokemattomille ja rentoa otetta kaipaaville pokémon-kouluttajille. Kokeneemmille se tekee kuitenkin yksittäisten pokémonien harjoittamisesta rajatumpaa kuin sen tarvitsisi olla. Ennen kaikkea se johtaa helposti myös tilanteeseen, jossa pelaajan hirviökokoonpanosta muodostuu tarinahaasteiden kannalta niin ylivoimaisen vahva, että pelaaminen tuntuu ison osan ajasta lähinnä hidastetöyssyjen jyräämiseltä.
Myös sisällöllisiltä ratkaisuiltaan Brilliant Diamond ja Shining Pearl herättävät paikoin harmitusta. Pelit on haluttu perustaa nimenomaan alkuperäisin Diamond– ja Pearl-kokemuksiin, jolloin niitä seuranneen Platinum-version muutokset jäävät monin paikoin huomioimatta. Esimerkiksi Distortion World -luolasto loistaa seikkailussa poissaolollaan muutamien uudempien pulmien lisäksi. Tarinaseikkailun varrella kohdattava pokémon-tarjonta tuntuu sekin vajaalta ja vähemmän tasapainotetulta. Sentään vaikeammat versiot salipäälliköistä ja Pokémon-liigasta ovat säilyneet haastettavina pääseikkailun läpäisyn jälkeen.
Hirviöjahtien kannalta oleellisin kehitysaskel vanhaan on Grand Underground -alue. Pelimaailman alla sijaitseva tunneliverkosto tarjoaa alkuperäisten pelien tavoin mahdollisuuden kaivaa fossiileja, mutta tuoreena lisäyksenä mukaan on ujutettu pokémon-piiloja, joista voi napata hirviöitä, joita ei kohdata maanpäällisessä maailmassa. Ilmestyvien hirviöiden todennäköisyyksiin voi vaikuttaa tuunaamalla maanalaista tukikohtaansa erilaisilla patsailla. Se ei ole mullistava lisä pelikokemukseen, mutta tuo ainakin hieman lisätavoitteellisuutta otuskokoelman kasvattamiseen.
Nimistään huolimatta Brilliant Diamond ja Shining Pearl eivät ole erityisen timanttisia helmiä Pokémon-roolipelien sarjassa. Niiden taustalla pyörii edelleen yllättävänkin syvällisiä vivahteita sisältävä roolipelijärjestelmä, mutta siitä ei oteta juuri iloa irti uusioversioissa. Vahvimmin pelit puhuvat pelaajilleen nimenomaan nostalgian kautta. Loppujen lopuksi kaksikolla on siis eniten tarjottavaa niille, jotka ovat haikailleet paluuta Diamondin ja Pearlin maisemiin tai haluavat muuten vain pelata tyylillisesti vanhempaa Pokémon-seikkailua.