Etsi
Huipputuotettu räiskintäsarja uudistaa itseään lähinnä visuaalisesti sisällön jatkaessa vanhan kaavan mukaan.
Idioottininjan räiskintä on puhdasta toimintaa ilman turhia jarruja tai aivosoluja.
Verdun yrittää paljon ja uskaltaa rohkeasti olla oma itsensä, mutta valitettavasti konsoliversio on teknisesti täysi raakile ja myös kärsii pahasta pelaajapulasta.
Paladins voi olla Overwatchille paljon velkaa, mutta kokemuksena se pystyy seisomaan ylpeästi omilla jaloillaan.
Battlefield 1 palaa sekä ajassa taaksepäin että omille alkujuurilleen. Kokonaisuus tuntuu piristävän uudelta ollakseen samalla vanhaa.
Gears of War 4 lunastaa siihen kohdistetut suuret odotukset. Se on selvästi parempi peli kuin Judgment ja nousee helposti pääsarjan parhaiden hetkien rinnalle.
Eternal Crusadea on mahdoton suositella kenellekään, ellei sitten satu omaamaan hyvin pitkää pinnaa ja ole valmis rämpimään kuravellissä harvojen kultahippujen perässä.
Erilaisella talousmallilla varustettuna Heroes and Generals olisi voinut olla monen pelaajan unelmien täyttymys. Nyt se jää turhan nopeaksi tuttavuudeksi.
Vermintide toimii vuotta myöhemmin yhä erinomaisesti. Se vaatii paljon, mutta myös antaa hyvässä porukassa pelattuna runsaasti palkitsevia pelihetkiä, mutta vain ihmisten kanssa.
Kolme upeaa peliä kattavassa mutta lievästi rosoisessa kokoelmassa.
Stadust Galaxy Warriors: Stellar Climax on pelattavuudeltaan hiottu ja monipuolisesti kustomoitava mutta yllätyksetön räiskintä, joka on parhaimmillaan neljän pelaajan yhteistyöpelitilassa.
Federation Force oli sen verran uuvuttava peli, että huomasin koko ajan toivovani sen jo loppuvan, jotta ei tarvitsisi pelata enempää.
Doomin uusi tuleminen on hurmeista menoa, jossa yhdistyvät nopea toiminta ja hektinen resurssipula. Itseään toistava loppupuolisko ja kuivahko moninpeli syövät pari pistettä pois.
