Etsi
Federation Force oli sen verran uuvuttava peli, että huomasin koko ajan toivovani sen jo loppuvan, jotta ei tarvitsisi pelata enempää.
Headlander näyttää hyvältä ja viehättää ulkoasullaan. Harmi vain, että itse pelattavuus ei ole yhtä inspiroitunutta.
Alkuperäistä tietokonepeliä huomattavasti kankeampi konsoliversio omaa silti saman nostalgisen D&D-tunnelman.
On mahdoton sanoa vielä, lähteekö tuhat kertaa nähty Batman-syntytarina tästä lentoon vai ei.
Klassisen tappelupelisarjan pitkään odotetun jatko-osan graafinen uudistuminen jää ikävästi puolitiehen, mutta muuten faneja hemmotellaan.
Song of the Deep on kuvankaunis, satumaisia sävyjä maalaileva merenalainen seikkailu, jonka riippakivenä on liuta peli-iloa torpedoivia ongelmia.
A.O.T. Wings of Freedomilla on kaikki edellytykset olla hieno pelikokemus, mutta se valitettavasti koettelee sarjan sisukkaimpienkin fanien kärsivällisyyttä pitkäpiimäisyydellään.
Hengetön ja helposti unohtuva roolipelikyhäelmä, joka ei tarjoa pelaajille mitään uutta saati ihmeellistä.
Romance of the Three Kingdoms on perin juurin eriskummallinen ja kovin, kovin kehno peli.
The Technomancer on kuin oppikirjaesimerkki siitä, että hyvät ideat eivät yksistään merkitse mitään. Täytyisi myös osata toteuttaa ne.
Yllättävän tarinavetoinen Lego-peli, joka piristää tuttua ja turvallista kaavaa parilla pienellä uudistuksella.
Yksinkertaisen tasoloikan kuosiin puettu synkkä satu on unohtumaton matka läpi painajaisten leikkikentän.
Pomotaistelut ovat hankala taiteenlaji, jonka ympärille Furi on rakennettu mallikkaasti.
