Fanihuoltoa
Capcom ei osaa päättää, mihin suuntaan Resident Evil -pelisarjaa tulisi viedä. Suoraviivaiseksi toiminnaksi muututtuaan se on menettänyt alkuperäisen viehätyksensä monien silmissä. Siksi on ironista, että peli palaa takaisin juurilleen juuri Nintendo 3DS -konsolille julkaistun pelin teräväpiirtoversiossa, joka on enemmän Resident Evil kuin kaksi edellistä osaa yhteensä.
Revelationsin juoni sijoittuu jonnekin Resident Evil 5:n ja 6:n välimaastoon. Chris Redfield on hävinnyt kuin tuhka tuuleen partnerinsa Jessican kanssa. Heidän viimeinen olinpaikkansa on havaittu hylätyllä SS Queen Zenobia -tankkerilla, jota Jill ja tämän partneri Parker lähetetään tutkimaan. Eipä aikaakaan, kun asiaan sotkeutuvat kansainvälinen bioterrorismi sekä jo trendiksi muotoutuneet zombit b-luokan kauhulla höystettynä.
Kappaleisiin jaettu tarina seuraa sekä Jillia että Chrisia. Joitakin synkempiä teemoja lukuun ottamatta pääosassa on kehno huumori. Dialogi on niin juustoista, että se saa lähinnä nauramaan, ja hahmot ovat paperisia toimintasankarikarikatyyrejä. Tätä painotetaan yksityiskohtaisilla hahmomalleilla. Varsinkin Jillin eteen – tai taakse – on nähty vaivaa, eikä Jessican työvaatetus varmasti tähtää ainakaan tehokkaaseen työskentelyyn.
Pelimekaniikka on nyökkäys ensimmäisten osien ystäville. Ammuksia jaetaan harvaan ja rajatusti, ja ensimmäisenä on syytä opetella käyttämään jälleen puukkoa. Ahtailla käytävillä ei ole vaikeaa motittaa itseään nurkkaan, ja mukana roikkuva tekoäly on aina tiellä. Tämä yhdistettynä varsin vikkelästi liikkuviin zombeihin on resepti katastrofiin, mutta onneksi ohjaus on tarpeeksi sulava, että pienellä suunnittelulla pahimmat sudenkuopat on helppo välttää.
Vaihtelua taistelujen keskelle luovat pähkinät, joita on tasan yhdenlaisia. Muu aika kuluu etsiessä avaimia erilaisiin oviin, jotka ovat onneksi aina lähettyvillä. Revelations välttää viimeiseen asti raskassoutuista paikkojen uudelleenkoluamista, eikä pelin ikää pidennetä keinotekoisesti missään vaiheessa. Nopea rytmi häivyttää mukavasti sen tosiseikan, että pinnan alla peli on varsin yksinkertainen, joka lienee ainoa jäänne alkuperäisestä alustasta.
Revelations on mittatilauspaketti pelisarjan ystäville. Nostalgiassa vellovat vanhan liiton reiska-fanit ovat varmasti kotonaan, eikä Capcom piilottele sitä tosiseikkaa, ettei peliä ole muille tarkoitettukaan. Se on silti askel oikeaan suuntaan. Resident Evil on käynyt tarpeeksi harharetkillä, ja nyt on aika keskittyä jälleen olennaiseen. Ja sen Revelations tekee yksinkertaisesta ulkokuorestaan huolimatta hyvin.