Arvostelussa Minecraft Legends. Arvostelu on julkaistu alkujaan Pelaaja-lehden kesäkuun 2023 numerossa 246.
Kerrassaan sikamaista!
Minecraft Legends on melkoinen irtiotto perinteisestä Minecraft-kaavasta. Microsoft ja Mojang ovat toki kokeilleet kartoittamattomia vesiä jo aiemmin Minecraft Dungeonsin merkeissä, mutta luolaseikkailu ja Legendsin reaaliaikainen strategia eivät voisi olla erilaisemmista puista veistettyjä.
Arvostelin Dungeonsin aikoinaan Pelaajaan, enkä ollut kovin kiltti. Olen yhä suhteellisen samoilla linjoilla silloisen vitosen arvosanani kanssa. Vaikka peli ei olekaan enää nykyään läheskään niin buginen kuin tuolloin, ei se silti ole kovinkaan erikoinen kokemus. Siksi olin varsin skeptinen Minecraft Legendsin suhteen. Trailerit eivät tehneet vaikutusta oikeastaan missään vaiheessa, ja myönnettäköön, etten edes tajunnut niiden perusteella pelin olevan tosiaikainen strategia. Voisi siis sanoa, että peliä ladatessani olin ostamassa sikaa säkissä.
Olinkin melkoisen yllättynyt, kun sain pelin käyntiin ja minut pantiin ohjaamaan erinäisiä uusista ja vanhoista tutuista olioista koostuvia sotajoukkoja. Onneksi pidän kevyestä strategioinnista. Paino on sanalla ”kevyt”, sillä vaikka Legendsillä on suuria ideoita, jää niiden toteutus paikoitellen aika kädenlämpöiseksi.
Hyvin käyttäjäystävälliseksi suunniteltu peli ei ole missään vaiheessa vaikea, mutta Hornasta saapuvien piglin-vihollisten lahtaaminen on osittain juuri siksi niin hupaisaa puuhaa. Pelaajan hallinnassa toimivat joukot pistävät possuja pinoon paikoitellen huimalla tahdilla, mikä on hetkittäin viihdyttävää seurattavaa. Omaa miekkaa pääsee toki heiluttelemaan myös, mutta se on varsin heikko verrattuna muiden joukkojen tehoon.
Minecraft Legendsin ideana on tuhota vihollistukikohtia. Ne jakautuvat kolmeen erilaiseen ryhmään, joista jokaisessa on kolme eri kokoista yksikköä. Tukikohdat voivat päivittää itseään sekä lähettää lähialueilleen pienempiä leirejä, joissa pidetään vankina milloin mitäkin mobeja. Yleensä kohteeksi joutuvat viattomat kyläläiset. Mitä pahaa nekin ovat muka tehneet?
Tukikohtien tuhoaminen erilaisin keinoin on todellakin pelin pääpiste, sillä kaikki muut osa-alueet tuntuvat harmillisen ontoilta. Aivan kuin hyvät ideat olisi vain roiskaistu paperille niitä kehittämättä. Pelin toisiksi tärkein aktiviteetti on ympäri karttaa sijaitsevien kylien puolustaminen. Mekaniikka on kuitenkin täysin sama kuin hyökätessäkin, eli omia joukkoja määrätään paikasta toiseen, kun vihollisia valuu paikalle kaikista ilmansuunnista. Se ei ole alkumetrien jälkeen kovin jännittävää tai edes mielenkiintoista.
Kylien puolustuksista saa myös tehtyä niin ylivertaiset, ettei vihollisilla ole mitään mahdollisuuksia murtautua sisään. Siksi muurien rakentamisen jälkeen paikalle meneminen ei ole mitään muuta kuin turhaa ajanhaaskausta. Nohevana kaverina nimittäin etsin heti alkuun kaikki kylät ja rakensin niiden ympärille sen tason linnoitukset, että morjens. Melkeinpä joka ilta tapahtuvat vihollishyökkäykset siis lähinnä särkevät päätä, kun pelin käyttis ei tahdo lopettaa niistä hälyttämistä.
Kylien arvo on pelaajalle pääosin myös hyvin marginaalinen. Ne keräävät jatkuvasti resursseja, mutta niin kerää pelaajakin. Onko niiden ylläpitäminen siis lopulta kaiken sen vaivan arvoista? Sen tiedän, että kartalla on kolme kylää joista en voisi luopua. Minecraft-maailman legendaarisimmilla otuksilla, eli zombeilla, luurangoilla ja creepereillä on kaikilla omat kylänsä, joiden puolustaminen on aidosti tärkeää. Niin kauan kuin kylät ovat pystyssä, ovat nuo taistelujoukkojen eliitin edustajat synnytettävissä.
Luurangot ovat todellinen metayksikkö, sillä ne voivat ampua seinien yli. Koska vihollistekoäly on todella typerä, eivät piglinit edes ikinä löydä tietään luurankojen luokse. Myös zombeilla riittää paukkuja, sillä niiden yksiköillä on elämää ja voimaa vaikka muille jakaa. Myöskään creepereitä ei sovi unohtaa, sillä räjähtävät nelijalat voivat paikoitellen nopeuttaa hyökkäystä tai puolustusta merkittävästi.
Kuulostaa vähän liiankin hyvältä, eikö? Aivan, olet oikeassa. Nämä kolme perusmobityyppiä ovat vahvoja, mutta niillä on hintansa. Niiden tuominen maailmaan maksaa timantteja, joita ei välttämättä löydykään ihan joka nurkasta. Ja siinä onkin ainoa syy, jonka takia jaksan pitää noita saamarin kyliä pystyssä. Osa niistä tuottaa jatkuvasti timantteja, ja siitä minä pidän.
Resurssien kerääminen on luonnollisesti iso osa Minecraftia, joten sitä harrastetaan myös Legendsissä. Keräily on kuitenkin virtaviivaistettua ja puoliautomatisoitua, sillä sen hoitavat pelaajan puolesta keijumaiset olennot jotka voi komentaa louhimaan melkeinpä mitä vaan. Resurssien määrissä on rajat eikä alkuun pysty keräämään muuta kuin kiveä ja puuta. Homma kuitenkin nousee nopeasti uusille tasoille, etenkin kun pelaaja ryhtyy päivittämään The Well of Fatea.
Kohtalon kaivo on pelaajan ensimmäinen pikamatkustuspiste, johon voi ja kannattaa matkustamisen lisäksi asennella erinäisiä ominaisuuksia. Uusia pilareita rakentemalla voi kasvattaa esimerkiksi tavaraluettelon kokoa, lisätä uusia keräilymahdollisuuksia, kasvattaa luotujen taistelujoukkojen määrää ja mukana kulkevien mobien limiittiä. Mahdollisuuksia on monia, joten päivityksiä kannattaa asennella sitä mukaa, kun materiaaleja saa kerättyä.
Samalla kun keräilee materiaaleja, on oivallinen mahdollisuus tutustua pelin satunnaisesti luotuun karttaan. Vanhaa tuttua Minecraft-meininkiä tarjoava, useaan eri biomiin jakautuva maanpalanen on pääosin mielenkiintoinen tutkittava. Matkan varrella voi törmätä aarrearkkuihin, muinaisiin sotureihin sekä supervoimaisiin torneihin. Kahta jälkimmäistä pääsee ihmettelemään kultaa vastaan, mutta aarrearkujen avaaminen on täysin ilmaista.
Pelin kaikki sisältö ei kuitenkaan ole ilmaista. Koska kyseessä on Microsoftin Minecraft, on pelissä myös mikromaksukauppa, jossa voi tehdä ostoksia Minecoin- rahalla. Tällä hetkellä kaikki ostettavissa oleva sisältö on kosmeettista, mutta ei olisi mitenkään yllättävää, jos kauppaan saapuisi myöhemmin lisäosien kaltaista pelattavaa sisältöä.
Kehitystiimi on luvannut tuoda peliin uusia seikkailuita myös ilmaiseksi, mutta jos suuntaamme jälleen katseemme Dungeonsiin, ei ilmainen sisältö loppujen lopuksi lämmittänyt kovinkaan paljoa. Dungeonsin maksulliset lisäsisällöt olivatkin sitten hyvin laadukkaita. Lisäosat ovat suuri osa Minecraft-bisnestä, joten ei kannata yllättyä jos niitä alkaa jossain vaiheessa putoilemaan tähänkin peliin. Onko toisaalta edes olemassa modernia strategiapeliä, jota ei ole kyllästetty maksullisilla lisäosilla?
Pelin sisäistä kauppaa lukuunottamatta Minecraft Legends on selkeästi tuotettu koko perheelle sopivaksi peliksi, sillä se on pelattavissa myös suomeksi. Jotkut hahmot puhuvat paikoitellen englantia, mutta kotimaiset tekstitykset palvelevat kaikkia lukutaitoisia varmasti oikein hyvin. Siksipä yksinkertainen tosiaikasota onkin oiva valinta nuoren pelaajan ensimmäiseksi strategioinniksi, vaikka se ei välttämättä osu vaativampaan makuun.
Niklas Tirkkonen
Lue lisää Pelaajan arvosteluja täältä.
Pelin virallinen kotisivu.