Suurien piirien seikkailu
Indiana Jones – mies, myytti ja legenda. Tuo näyttelijälegenda Harrison Fordin olemukseen, klassikkoelokuvien historiallisiin maisemiin ja John Williamsin legendaarisiin sävellyksiin yhdistyvä seikkailijan perikuva. Nopeasti ajateltuna hän olisi otollisin päähahmo seikkailupelin keskiöön. Pitää kuitenkin valita viisaasti, sillä huonosti onnistunut videopeliadaptaatio saakin sitten niskoilleen sekä elokuvafanaattikojen että peliyleisön vihan. Tuoreimmista Wolfenstein-peleistä tunnettu ruotsalainen MachineGames on ottanut tilanteen haltuun sen vaatimalla vakavuudella, jotta Indiana Jones and the Great Circle olisi kaikkien aikojen Indy-seikkailu interaktiivisen viihteen alttareilla. Onneksemme peli kuuluu ainakin ennen pitkää museoon, eikä sen lento katkea kuin sapelinheiluttelijan elonkaari kyllästyneenä laukaistun revolverin edessä.
Osta Indiana Jones and the Great Circle VPD-pelikaupasta!
Indiana Jones and the Great Circle hilaa heti kättelyssä panokset äärimmilleen ja uudelleendramatisoi kaikkien aikojen ensimmäisen Indiana Jones -seikkailun alkukohtauksen, eli kultaisen idolin löytämisen Kadonneen aarteen metsästäjistä. Kaikki on mukana aina Alfred Molinan järkyttyneestä ilmeestä, myrkkynuolista, hiekkapussin täyttämisestä ja valtaisan vierivän kiven edellä juoksemisesta. Mahdollisimman elokuvamaisesti toteutettu alku kuitenkin alleviivaa sitä, että The Great Circlen päämäärä on olla elokuvana nähtyjen esikuviensa tasoinen kokonaisuus. Ei enempää tai vähempää. Alkuhetket kruunaa Harrison Fordia tarkasti jäljittelevän päähenkilön olemus, maneerit ja ilmeet pistämättömän Troy Bakerin äänen säestämänä.
Päiväuneksi paljastuva kohtaus katkeaa, kun professori Jones herää työpaikaltaan Marshall Collegesta työpöytänsä äärestä vuonna 1937. Uuteen seikkailuun sukelletaan päätä pahkaa, sillä koulun arkeologian osastolle on murtautunut valtaisan kokoinen latinaa mumiseva häirikkö. Edesmenneen Tony Toddin esittämä murtovaras luuttuaa lattiaa sankarillamme, tuhoaa koko näyttelyn heti perään ja anastaa Indyn kallisarvoisen kissamuumion ennen katoamistaan. Jäljet vievät Vatikaaniin, jossa Indyllä on luonnollisesti kontakti odottamassa.
Ikonisten näyttelijöiden mallinnukset ja roolisuoritukset imaisevat mukaansa. Jopa aikanaan Denholm Elliottin esittämä tohtori Marcus Brody on siirtynyt kuin suoraan valkokankaalta luennoimaan jääräpäiseen jahtiin lähtevälle sankarillemme elämän perusasioista. Joskus pitäisi hoitaa perhe- ja työasiat kuntoon ennen jälleen yhtä päätöntä seikkailua pitkin maapalloa. Viittauksia Indyn menneisiin seikkailuihin, ihmissuhteisiin ja epäonnisiin tapahtumiin viljellään jatkuvalla syötöllä, joten aihepiirin faneja hellitään vasemmalta ja oikealta. Vuoristoratamaisen alun jälkeen ihastellaan ensimmäistä kertaa tuttua siirtymäruutua, jossa lentokone kiidättää Indyä Yhdysvaltojen itärannikolta Mussolinin aikaiseen Italiaan ja Roomaan. Koko alkupätkän ajan sopii myös ihastella säveltäjä Gordy Haabin laadukkaita lisämelodioita ja versiointeja Williamsin teemoista.
Vatikaanissa tutustutaan paitsi ensimmäisen persoonan tutkimiseen ja nyrkkeilyyn, myös ketterän arkeologin tapaan ylittää muureja ruoskallaan. Muutoin maailmaa ja kauniisti mallinnettuja ympäristöjä ihmetellään ensimmäisestä persoonasta, mutta kolmanteen persoonaan siirrytään kiipeilyn ajaksi. Siirtymä toimii ja antaa vaihtelua maisemiin, etenkin kun mukaan astuvat tietyille alueille tarvittavat valepuvut. Perusnäköalaan kuuluvat tutkittavien esineiden lisäksi nyrkit, joilla Indy hutkii fasisteja nurin erinomaisen mäjähtävän äänimaailman saattelemana.
Torjunnat, väistöt, vastalyönnit, jabit ja voimakkaat koukut ovat yksinkertainen ja toimiva valikoima lähitaisteluvälineitä, joihin lukeutuvat myös kattilat, kitarat, luudat ja lapiot ynnä joka paikasta löytyvät lyömäaseeksi kelpaavat. Ase kannattaa elokuvien tapaan pitää kotelossa äärimmäiseen pakkoon saakka, sillä jo Mussolinin mustapaidat kaivavat hekin esiin tuliaseita, jos revolveri alkaa laulamaan väärässä paikassa. Hiipiminen ja takaraivoon kolauttamainen kannattaa, kuten myös rivakka ja määrätietoinen liike epäilevien katseiden alla.
Osta Indiana Jones and the Great Circle VPD-pelikaupasta!
Indyn tutkiessa Vatikaanin tienoita mystisten kissamuumioita anastavien jättiläisten varalta mukaan tarttuu myös runsaasti sivutehtäviä ja mysteereitä, joiden selvittäminen palkitaan taustatarinoilla ja kykypisteillä. Lisäksi löytyy rahaa, kerättäviä aarreharvinaisuuksia ja kykypuun virkaa toimittavia kirjoja, jotka parantavat päähenkilön suorituskykyä monin eri tavoin. Nyrkkien purevuutta, olkalaukun tilavuutta ja jopa tuliaseiden tehoa parannetaan sijoittamalla kykypisteitä kirjojen avaamiin kykyihin, jolloin pelaajalla on useampia vaihtoehtoja tilanteiden ratkaisemiseksi. Hiipiminen ja varovaisuus on aina mahdollista, mutta mikään ei estä toteuttamasta vihollisten joukkomöyhennystä nyrkein, jos vain taidot riittävät.
Papin kolttuun tai Mussolinin seuraajien asusteisiin pukeutunut Indy pääsee liikkumaan entistä vapaammin myös rajoitetuilla pelialueilla, kunhan ei jää kiinni kenenkään kolkkaamisesta, varastamisesta tai kompastele upseerin nenän eteen. Kunhan valeasut saa tai löytää, pelialueet aukeavat eri tavalla tutkittaviksi. Seikkailu aukeaa sopivassa tahdissa, ja tekipä sitten vain sivutehtäviä haaliakseen mahdollisimman paljon uusia kykyjä sekä valuuttoja, The Great Circle tasapainoilee erinomaisesti pääjuonen näyttävämpien tehtävien sekä pienempien sivujuonikokonaisuuksien välillä.
Tekemistä riittää juuri tarpeeksi ja jopa maastoon ripotellut lääkepullot, aarteet ja muistiinpanot tuntuvat määrältään sopivilta. Seikkailuun panostettu aika näkyy Indyn päiväkirjan sivuilla, jonne liitetään kameralla otettuja kuvia, raapustuksia, muistiinpanoja ja onnistuneen aarrejahdin myötä syntyneitä oivalluksia. Sivuhahmoja on koko kirjo humoristisista pelleistä vakavasti otettaviin uhkiin, joita hyödynnetään erinomaisesti pitkin tarinan avautumista. Etenkin Indyn seikkailutoveriksi sattuva Gina ja pääpahan virkaa toimittava natsitiedemies Voss ovat ilmiömäisen hyvin kirjoitettuja ja näyteltyjä.
Vatikaanin jälkeen suunnataan Egyptiin suurten pyramidien juurelle, pienelle ekskursiolle Himalajan vuoristoon ja lopulta Sukhothain temppelialueelle Thaimaan vehreisiin viidakkoihin, eikä elokuvamaisen seikkailun tahti laahusta hetkeäkään. Rauhallisempia tutkimiseen painottuvia pulmanratkontahetkiä katkotaan pomotaisteluilla tai hektisemmillä toimintakohtauksilla, jotka voisivat olla suoraan valkokankaalta. Suurin osa ratkaisuista on nopeasti hahmotettavia ja ilmeisiä, mutta mukaan on saatu myös kiperämpiä pulmia, jotka painottuvat suuremmaksi osaksi sivutehtävien tarjontaan.
MachineGamesille ja miksei myös Indyn seikkailuille ominaisia humoristisia sekä täysin pähkähulluja tilanteita nähdään varsinkin loppua kohden useita, joten matka ei pääse puuduttamaan. Jos pelaaja valitsee rauhallisemman kartan tienoiden tutkimisen, se sallitaan, mutta toimintaan pääsee nopeasti mukaan tienviittojen mahdollistaman pikamatkustuksen turvin. Päiväkirjan sivuille selvitetyt päätehtävät, laajemmat ja lyhyemmät sivutehtävät on esitetty tavoitteineen selkeästi, joten eksymään ei pääse. Kaiken kaikkiaan seikkailun rytmitys on erinomainen ja 35– 40 tuntiseksi paketiksi loistava kokonaisuus, jos meinaa löytää aivan kaikki alueille piilotetut salaisuudet.
Osta Indiana Jones and the Great Circle VPD-pelikaupasta!
Jottei arvostelu menisi täysin ylistyslauluosastoon, niin löytyy The Great Circlen mahtavuudesta muutama särökin, joita allekirjoittanutkaan ei voi päästää läpi nurisematta. Arvostelemani Steam-versio kärsi ennen varsinaista julkaisua varsin kehnosta optimoinnista Nvidian 4000 -polven näytönohjaimilla, joista valitettavinta oli DLSS-tuen rikkinäisyys.
DLSS-tuki saapui sittemmin, mutta skaalauksessa on yhä omituisuutta sekä tehokkaammalla pöytäkoneella että 1080p-resoluutiolla testimielessä läppärin kautta nautittuina. Tietyt tekstuurit ja etenkin pelin muuten varsin komeat säteenseurantaefektit tuntuvat ajoittain vain rikkoutuvan, jolloin ilmenee erikoisia moire- ja pallokuvioita pintojen päällä. Tältä osin peli on oman erinomaisen immersionsa vanki. Jos pienikin asia on rikki, se tuntuu pahalta ja silloin kiukuttaa.
Olisin myös kaivannut hieman enemmän pölyisiin kirjastoihin ja linnamaisiin ympäristöihin sijoittuvia pulmia, joita lähdemateriaalikin tarjoaa elokuvien puitteissa. Temppelit ja muinaiset rauniot ovat usein helpohkoja logiikkapulmia sisältäviä kokonaisuuksia, jotka ovat kyllä komeita ja hauskoja ratkaista, mutta se tietty Kadonneen aarteen metsästäjistä ja Viimeisestä ristiretkestä huokunut hieman tuoreempi historia jää omaksi harmikseni taka-alalle. Ehkä juuri tätä saadaan lisää jo ilmoitetussa Vatikaaniin keskittyvässä lisäseikkailussa, mutta kun pääjuonen painopiste on varsin kaukaisessa historiassa, kaikesta tulee yhtä aikaa abstraktimpaa ja vaikeammin hahmotettavaa.
Näiden pienten närkästystä aiheuttavien piirteiden takia Indiana Jones and the Great Circle ei saa aivan täysiä pisteitä, mutta peliä voi vilpittömästi suositella kaikille, joihin suuret seikkailuteemat vetoavat. Indyn uusin löytyy myös Xbox Game Passista, joten jos tilaus on päällä, niin fedoraa ja nahkatakkia sovittamaan vain.
Markus Heino
Tilaa Pelaaja-lehden tulevat numerot täältä!
Tutustu Pelaajan arvosteluarkistoon täältä.