Retrostelussa Theme Park – ennen muuttumistaan vitsiksi Peter Molyneux teki myös hyviä pelejä, kuten tämän

Retrostelussa tällä viikolla klassinen huvipuistopeli.

3.9.2022 08:00

Nykyään Peter Molyneuxin nimi on lähinnä vitsi. Vuosien ajan mies lupaili aivan naurettavia ominaisuuksia, ei tietenkään toteuttanut niistä mitään ja sitten viimeisteli homman hyppäämällä kryptovaluuttojen kelkkaan. Kympin suoritus, ei korjattavaa. Mutta toisin oli 90-luvulla ennen Black & Whiten aloittamaa perseilyputkea. Silloin Molyneux yhdessä Bullfrog-tiiminsä kanssa teki oikeasti hyviä pelejä.

Siitä parhaasta Molyneuxin pelistä voidaan käydä kiivaita keskusteluja pitkään, mutta itse nostaisin vahvana kandidaattina esiin Theme Parkin. Pelin, joka aloitti huvipuistomanageripelien genren, joka jatkuu vielä nykyäänkin.

Hyvin tyypillisenä Peter Molyneux -vetona Theme Park oli projektina hänelle todella rakas. Molyneux oli jo aiemmin kehittänyt bisnessimulaatioita, mutta ne olivat hyvin kuivia ja tympeitä teoksia. Nyt tarkoituksena oli tehdä bisnessimulaatio, jota kaikki haluaisivat pelata. Kaikkihan tunnetusti pitävät huvipuistoista, joten ehkä kaikki myös pitäisivät huvipuistosimulaatiosta? Samalla Molyneux halusi ihmisten myös ymmärtävän, miten valtavasti työtä huvipuiston pyörittäminen vaatii, mikä on kieltämättä hieman erikoinen tavoite, ainakin jos ei satu olemaan aliarvostettu huvipuistomanageri.

Theme Park oli ajan hengen mukaisesti nopea kehitysprojekti. Idean synnystä pelin valmistumiseen kului aikaa noin puolitoista vuotta ja projekti sisälsi myös runsaasti kenttätutkimusta – eli käytännössä matkoja maailman suurimpiin huvipuistoihin. Kyse ei ollut pelkästä viihdematkailusta, sillä tiimi nauhoitti peliin oikeita yleisöääniä ja haki muutenkin matkoilta inspiraatiota.

Nostan itse Theme Parkin Molyneuxin parhaimmistoon jo puhtaasti sen takia, että mies todellakin onnistui tavoitteessaan ja teki bisnessimulaation, joka sopii kaikille ja joka vetosi suureen yleisöön. Merkittävä syy tälle on, että Theme Park sisältää kolme pelitilaa. Näiden avulla pelaaja saa itse päättää, haluaako vain rakennella huvipuistoja ilman rajoitteita, tehdä hieman bisnesjuttuja siinä sivussa, vai sukeltaa suoraan niin syvälle, että suuri osa peliajasta menee tilaillessa täydennystuotteita erilaisiin kioskeihin ja näiden hintoja säädellen.

Theme Park on aikaisekseen muutenkin yllättävän syvällinen peli, vaikka jotkut ominaisuudet ovatkin hieman pintapuolisesti toteutettuja. Alussa käytössä on vain muutama kämäinen laite ja kioski, joten rahaa täytyy upottaa saman tien tutkimukseen, jos aikoo saada laitteita, jotka oikeasti kiinnostavat ihmisiä. Huvipuiston vierailla on persoonallisuuspiirteitä, joten kaikki eivät suinkaan pidä kaikesta.

Moninaisten taloudellisten tekijöiden tasapainotus on aina haastavaa; jos laitteilla ajelu ei kestä tarpeeksi kauan, ihmiset tuntevat tulleensa huijatuiksi, mutta toisaalta jonot täytyisi pitää liikkumassa. Logiikka on sen verran syvällistä, että huvipuistonsa juomakojujen myyntiä voi piristää lisäämällä ranskanperunoihin tavallista enemmän suolaa. Hauskaa ja vuoden 1994 peliksi ihailtavaa!

Ei olekaan ihme, että kaikki todellakin pitivät huvipuistomanageroinnista. Theme Parkista tuli suuri hitti kaikkialla muualla, paitsi Yhdysvalloissa. Peter Molyneux arveli, että pelin värikäs ja sarjakuvamainen tyyli ei vedonnut jenkkeihin. Tyyli oli tietoinen valinta, jolla Molyneux halusi vedota japanilaisiin pelaajiin ja onnistuikin siinä hyvin. Theme Parkin PlayStation 1 -versio myi jo ensimmäisen viikkonsa aikana yli 85 000 kappaletta Japanissa ja jatkoi siitä vahvasti eteenpäin.

Menestyksen huomioiden onkin hieman yllättävää, että Theme Park ei aloittanut pitkää pelisarjaa. Bullfrogin väki itse siirtyi kehittämään Theme Hospitalia ja vaikka firman rippeet palasivatkin myöhemmin huvipuistojen pariin Theme Park Worldin myötä, vuonna 1999 julkaistu jatko-osa ei saavuttanut alkuperäisen suosiota. Mutta jos jatko-osat jäivätkin tekemättä, niin markkinat yleisemmin olivat heränneet siihen, että huvipuistojen managerointi todellakin kiinnosti ihmisiä ja useampi erinomainen bisnespeli on paljon velkaa Peter Molyneuxin kenties parhaalle teokselle.

Liity Miikka Lehtosen seuraan retrostelemaan vanhoja pelejä joka lauantai Pelaaja.fissä. Ehdota kommenteissa, mitä seuraavaksi pitäisi napata retrosteluun.

Lisää luettavaa