Etsi
Edeltäjiään kunnianhimoisempi trilleriseikkailu on masentava ja ahdistava kokemus, joka kadottaa osan vetovoimastaan surumielisyyden syvänteeseen.
Kevyen pulmailun, tyhmän läpän ja kameralle kiroilun sävyttämä mäiske onnistuu sudenkuopistaan huolimatta olemaan hauska pelikokemus.
Blacksad: Under the Skin tarjoaa lapsuksistaan huolimatta (ja niiden ansiosta) poikkeuksellisen koukuttavan dekkarikokemuksen.
Terminator: Resistance on tylsä ja tympeä paketti, joka ei jaksa edes naurattaa.
Call of Duty: Modern Warfare tarjoaa laadukasta ja monipuolista sotaräiskintää niin verkossa kuin yksinpelinäkin.
Red Dead Redemption II on aikansa kiistaton mestariteos kivikkoisesta pc-aloituksestaan huolimatta.
The Surge 2 on laadukas ja toimiva soulsborne, joka kaipaisi vielä vahvaa otetta pomomatsien suunnitteluun.
Contra: Rogue Corps on syntyessään vanhentunut nostalgiaräiskintä, jota ei vain ole missään vaiheessa mukava pelata.
Death Stranding on taiteellisesti tinkimätön teos ihmisiä yhdistävistä siteistä, jälleenrakennuksen arvosta ja yhteisöllisyyden merkityksestä ainutlaatuisen vaelluspelin muotokielellä.
The Witcher III on sukupolven parhaita pelejä, ja Switch-versio toimii yllättävän hyvin, mutta ei silti pärjää isoveljilleen.
Kunnianhimoinen Breakpoint kompuroi identiteettikriisinsä kanssa koko kestonsa ajan, eikä lopputulosta voi suositella edes sarjan kovimmille faneille.
The Outer Worlds on tiivis scifiroolipeli, jonka puutteet eivät vähennä tarinankerronnan laatua ja Halcyonin maailman vetovoimaa.
80-luvun tyylitajulla kuorrutettu roguelike-pieksäntä on makoisa välipala-annos väkivaltaa.
