PlayStation 2 täyttää tänään 10 vuotta. Sonyn PS2-konsoli ilmestyi Euroopassa 24. marraskuuta 2000 (Japanissa alkuvuonna). Toimituksen jäsenet listasivat mieleisimmät PS2-pelinsä.
Janne Kaitila
Shadow of the Colossus
Aivan oma tunnelmansa. Mahtipontinen mutta surullinen.
Metal Gear Solid 2
Sarjan paras peli, parhaat musat, hahmot ja juoni.
Gradius V
Upea moderni shmuppi, todella tyylikkäillä graffoilla.
Eemeli Rekunen
Silent Hill 2
Silent Hill 2:n äänisuunnittelu ja tunnelma olivat täysin omaa luokkaansa, mutta niiden lisäksi pelissä oli vielä jotain, joka sai sen ilmapiirin nousemaan muiden kauhupelien yläpuolelle.
Grand Theft Auto III
Ensimmäinen kolmiulotteinen GTA oli surrealistinen kokemus. Pelin suurkaupunki heräsi henkiin, sää- ja vuorokaudenajat vaihtuivat, ihmiset elivät omaa elämäänsä ja pelaaja sai tehdä mitä mieleen juolahti. Vaikka myöhemmin ilmestynyt San Andreas onkin pelinä parempi, on GTA III:lla ollut huomattavasti sitä suurempi vaikutus pelialaan.
Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty
MGS:n jatko-osan odotus oli tuskaa. Pelistä näytetty moniminuuttinen traileri näytti upeimmalta peliltä koskaan. Itse peli yllätti laittamalla rakastetun Solid Snaken sivuosaan ja nostamalla Raidenin pääosaan – ratkaisu, joka herätti tunteita, mutta jäi varmasti kaikkien mieliin.
Thomas Puha:
Grand Theft Auto: Vice City
Upea fiilis, kaikki kasarimeininki oli niin siistiä ja soundtrack oli ihan uskomaton. Kaikin puolin huikea kokemus.
Jak and Daxter: The Precursor Legacy
Muistan kun näin tämän ensi kertaa Sonyn lehdistötilaisuudessa E3:ssa. Uskomattomat grafiikat ja 60fps-ruudunpäivitys. Ensimmäinen länsimainen tasoloikka joka ohitti Nintendon etenkin tuotantoarvoissa.
Guitar Hero
Tilasin tämän toimistolle heti kun se oli mahdollista. Ihan uskomaton fiilis, että peli jollaisesta unelmoi vuosia saapui viimeinkin. Upea onnistuminen Harmonixilta.
Ville Arvekari:
Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty
PlayStation 2:n paras Metal Gear Solid, jossa Kojima ei todellakaan pelannut varman päälle. Sons of Liberty hioi sarjan pelimekaniikan huippuunsa ja pisti tarinallaan pasmat sekaisin juuri oikealla tavalla.
Jak II
Vaikka ensimmäinen Jak & Daxter oli puhdasta tasoloikkahurmosta, Jak II vei sarjan rohkeasti uuteen tunnelmalliseen suuntaan. Myös ote huumoriin muuttui paljon vetävämpään suuntaan.
TimeSplitters: Future Perfect
Kolmannessa TimeSplitters-rymistelyssään Free Radical paransi yksinpelikokemusta uudelle tasolle, joka nostaa pelin omassa listassani legendaarista TimeSplitters 2:ta korkeammalle.
Miika Huttunen:
God of War
Verinen, väkivaltainen ja kertakaikkisen eeppinen antiikin Kreikan mytologiaa taitavasti käyttävä toimintapeli, joka oli myös teknisesti huikea saavutus. Viimeiseen asti hiottu toiminta ja audiovisuaalisuus tekevät pelistä ja sen jatko-osasta PS2 ehkä parhaimman toimintapelin.
Metal Gear Solid 3: Snake Eater
MGS3 on minulle ehkä kaikkien aikojen paras MGS-peli. Taitavasti historiaa ja kylmää sotaa hyödyntänyt peli sisälsi kaikkea sitä mitä MGS-peliltä voi vaatia: elämää suurempia henkilöhahmoja, tapahtumia, pomotaistoja sekä kivenkovaa hiippailutoimintaa.
Kingdom Hearts
Kaikista sadoista PS2:lle julkaistuista japanilaisista roolipeleistä Kingdom Hearts ja sen jatko-osa ovat minulle konsolin ikimuistoisimmat. Disneyn ja Squaren satumaailmojen ja hahmojen kohtaaminen ovat fantasiaa parhaimmillaan.
Janne Pyykkönen
GTA: San Andreas
Tämä on minulle se paras ja aito GTA monien listaaman Vice Cityn sijasta, vaikka en ole edes erityisen kiinnostunut hiphop- ja gangsta-kulttuurista. Valtava pelimaailma, kiinnostava ja jopa sympaattinen päähahmo sekä aito 1990-luvun tunnelma eivät unohdu koskaan.
Silent Hill 3
Tämäkin lienee joidenkin mielestä ”väärä” valinta kuulusta pelisarjasta, mutta peli ajaa silti Pyramid Headin ja Jamesin kohtaamisen edelle. Heather on rikollisen aliarvostettu ja uskottavan näköinen pelihahmo, ja seikkailun rakenne on hyvin etenevä ja vaihteleva. Lisäpisteet todella pelottavasta mallinukkevarastosta.
Project Zero 2: Crimson Butterfly
Kahden nuoren tytön matka raunioiutuneeseen pikkukylään on painajaismaisin pelikokemus, jota olen koskaan nähnyt konsoleilla. Piinaavassa tunnelmassa pääsee oikeastaan edelle vain pc:n tuore Amnesia-seikkailu, ja molemmat näistä peleistä ymmärtävät heikkojen pelihahmojen sekä hyvän rytmityksen merkityksen pelottelulle.
