Etsi
Taianomainen mutta viivasuora agenttikertomus, joka luultavasti sekä hämmentää että oksettaa.
NHL 17 on lätkäpeli, joka parhaimmillaan saa hyppäämään sohvalta tuulettamaan, mutta pahimmillaan hyppäämään sohvalta kiroilemaan.
Phoenix Wright – Ace Attorney: Spirit of Justice -oikeussalidraama tarjoilee sopivissa määrin uutta ja vanhaa niin tarinallisesti, pelillisesti kuin hahmojensakin osalta.
Viisitoistavuotiaan Dragon Quest VII: Fragments of the Forgotten Past -roolipeliklassikon Euroopan-debyytti ei tuota pettymystä millään saralla.
World of Warcraft: Legion piristää vanhaa peliä yhdistämällä taitavasti nostalgiaa ja uusia peli-ideoita. Mutta kuinka pitkäksi aikaa?
Peruskonseptiltaan God Eater 2 Rage Burst osaa olla houkutteleva, mutta puolitiehen jäänyt ideoiden toteutus kuivattaa kokemuksen nopeasti kasaan.
God Eateriin täysin hurahtaneille Resurrection on siisti lahjapeli. Muille kyseessä on lähinnä turhake.
Lajityyppejä yhdistelevä Champions of Anteria -kevytstrategia ei oikein tiedä, mitä haluaisi olla, eikä jätä itsestään huomattavaa jälkeä järkeen tahi tunteisiin.
Worms W.M.D. on sarjan faneille loistava peli, jollaista on odotettu konsoleille ja pc:lle jo tarpeeksi kauan. Ei ihan täydellinen, mutta läheltä liippaa.
Federation Force oli sen verran uuvuttava peli, että huomasin koko ajan toivovani sen jo loppuvan, jotta ei tarvitsisi pelata enempää.
Headlander näyttää hyvältä ja viehättää ulkoasullaan. Harmi vain, että itse pelattavuus ei ole yhtä inspiroitunutta.
Klassisen tappelupelisarjan pitkään odotetun jatko-osan graafinen uudistuminen jää ikävästi puolitiehen, mutta muuten faneja hemmotellaan.
Hirviöiden metsästämisessä on edelleen oma lumonsa, mutta Monster Hunter Generations ei ponnistele tuntuakseen erityisen tuoreelta.
