Etsi
Komea uuden sukupolven supersankaripeli, joka toimii paremmin tarinan kuin avoimen pelimaailman osalla.
Lähes edeltäjänsä veroinen teos kokeilee hienosti uutta, mutta sohii välillä reilusti ohi.
Ammattitaidolla tehty sotaräiskintä, joka ei ehkä mullista lajityyppiään, mutta tarjoaa täysin omanlaisensa kokonaisuuden.
Reaper of Souls puhaltaa Diablo III:een lisää elämää ja täydentää siitä kokemuksen, jollainen alkuperäisen olisi pitänyt olla. 40 euroa voi tuntua tosin pahalta hinnalta moisesta palveluksesta.
Vuosien ajan on väitelty siitä, mikä kahdesta keskimmäisestä Rambosta on se huonoin Rambo-teos. Enää ei tarvitse: tässä on voittaja.
Ihanaa, ettei tarvitse kaivaa PlayStation 2:ta kaapista joka kerrata, kun haluaa pelata Blitzballia!
Pulmaprofessorin ja ässäjuristin kohtaaminen on mainio yhteisseikkailu pulman- ja oikeudennälkäisille pelaajille.
Yaiba: Ninja Gaiden Z on taatusti erilainen irtiotto tutusta mätkinnästä, mutta lopputulos ei ole onnistunut.
Yoshi’s New Island on osa-alueiltaan vaatimattomampi kuin alkuperäinen mestariteos – tämä jatko-osa ansaitseekin vain vaimeat ja lyhyet aplodit.
Hearthstone on herkkua varsinkin Warcraft-fanille. Kaikki kuulostaa, näyttää ja tuntuu niin kivalta ja herkulliselta.
Tyypilliset räiskintämoninpelit ovat kaukana tästä veikeästä väri-ilottelusta.
Tales-sarjan erikoisuus on moninpelattavat taistelut. Pitkät seikkailut syventävät pelaajan suhdetta pelattavaan hahmoon, mutta peliporukan koossa pitäminen on haasteellista.
Ydinsota on kamaluudestaan huolimatta lumoava aihe, jota First Strike kuvaa taitavalla tavalla.
