Maahan iskeytyy mystinen meteori, joka kutsuu puoleensa Teräsmiehen arkkivihollista Brainiacia. Tästä seuraa asiaankuuluvaa häslinkiä ja kovan luokan kriisi, jonka voivat ratkaista vain legendaariset Oikeuden puolustajat!

Ikävä kyllä sankarit eivät kykene pelastamaan maailmaa yksin, vaan siihen tarvitaan myös pelaajan apua. Tämä on sikäli huono uutinen maailman hyvinvoinnin kannalta, että pelaajaa tuskin kauheasti kiinnostaa vaivautua.

Kurjaa ja kömpelöä

Kentällä juoksee samaan aikaan kaksi sankaria, jotka kurmottavat vastaan tulevat viholliset ja keräilevät samalla kokemustasoja, joiden myötä sankareiden voimia voi parannella. Klassinen kaava on kuitenkin toteutettu huonosti. Jo pelin ulkoasu masentaa – värikkäät trikoot ovat toki tunnistettavissa, mutta hahmot ovat elottomia muovailuvaha-ukkoja.

Muitakin puutteita löytyy anteeksiantamattoman paljon: peli on buginen (grafiikka latautuu välillä aivan liian hitaasti, joskus viholliset jäävät ilmaan roikkumaan jne.), tekoäly osaa lähinnä tapattaa itsensä, kentät ovat tylsiä tunneleita ja mikä pahinta, hahmot eivät tunnu aidoilta.

Tutut trikoot, ei sielua

Ymmärrän toki ihan hyvin, miksei Salama liiku pelissä koko ajan niin nopeasti, että kaikki pahikset ovat kuin jähmettyneinä paikalleen – mutta jos viholliset saavat vaivatta kiinni äänivallin rutiininomaisesti rikkovan maailman nopeimman miehen, jokin on vialla. Mitä iloa on pelata legendaarista supersankaria, joka ei tunnu itseltään? Tässä on pelin suurin ongelma: ilman fiilistä ei ole myöskään kiinnostusta.

Tilannetta pahentaa se, ettei toimintakaan innosta. Vastustajat ovat aivan liian samanlaisia – välillä ne ovat robotteja ja välillä taas kasvottomia käskyläisiä, mutta kun vastaan tulee grafiikasta riippumatta ”tulijätkä”, innostuksen puute äityy akuutiksi. Olisi edes hyvä valikoima superrikollisia, mutta kun ei, niin ei. Kaksinpelinä meno on hiukan parempaa, mutta sekään ei riitä pitämään innostusta yllä.

Kaipa Justice League Heroesista voi paremman puutteessa saada jotain irtikin, mutta kun saman kuukauden aikana pelaa sekä Marvel Ultimate Alliancea että tätä, on tuskaisen selvää, kumpaan on panostettu. Molemmissa on sama pelimalli, jolla Snowblind menestyi jo Baldur’s Gate: Dark Alliance– ja Champions of Norrath -peleissään. Nyt firma ottaa kuitenkin selvästi köniin omalla areenallaan.

Sankareiden aatelia

Justice League, suomeksi Oikeuden puolustajat, on sarjakuvajätti DC:n klassinen superpoppoo, johon perinteisesti kuuluu DC-universumin supersankareiden kerma. Vuonna 1960 ensimmäisen kerran nähtyä ryhmää on ajan kuluessa kuvattu hyvin erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi 80-luvun lopulla lehti tunnettiin himmeästä huumoristaan, kun taas 90-luvulla sitä alkoi kirjoittaa suuresti arvostettu Grant Morrison, jonka myötä tiimi kohtasi etupäässä hyvin kosmisia uhkia, kuten avaruusolentoja, kapinoivien enkelten armeijan ja itse Maa-planeetan.

Pelissä ryhmän perushahmovalikoimaan kuuluvat Teräsmies, Batman, Ihmenainen, Salama, Vihreä Lyhty, J’Onn J’Onzz ja Zatanna. Avattavissa on erinäisiä muitakin hahmoja, kuten Vesimies ja Vihreä Nuoli.

4/10
Lisää luettavaa