Etsi
Arvostelussa Ubisoftin loottiräiskinnän uusi lisäosa.
Iron Danger on uniikki pelikokemus, jossa suomalaiset vaikutteet yhdistyvät oivaltavaan pelattavuuteen.
Teknisesti vaikuttavat käännökset kärsivät aikansa eläneistä pelimekaniikoista.
Uuteen kokoelmaan ei kenties lukeudu Mega Man -pelien parhaimmistoa, mutta tuoreemmat osat pitävät silti otteessaan.
Arvostelussa tuore Call of Duty -battle royale.
Kummitusjunan henkeä huokuva rähinäräiskintä on riehakasta kertakäyttöhupia, joka on makoisimmillaan moninpelinä.
Doom Eternal toimii erinomaisesti, mutta valitettavasti hillittömän hyvän ytimen ympärille on pultattu liikaa turhaa, joka vie huomion pois olennaisesta.
Peruspätevä mutta harmillisen hajuton ja mauton taktiikkaroolipeli, joka tarjoaa televisiosarjan faneille muutamia sarjaa täydentäviä sivujuonia.
Kentucky Route Zero on peliksi naamioitu tutkielma ihmisyydestä ja elämysmatka, joka pyrkii antamaan pelaajalle mahdollisuuden tulla askeleen lähemmäs itseään.
Journey to the Savage Planetin viihdearvo on suoraan verrannollinen sen huumorin iskevyyteen. Joillekin se maistuu varmasti, toisille se lähinnä aiheuttaa päänsärkyä.
Faneille Dragon Ball Z: Kakarot varmasti iskee yli 9 000:n voimatasolla. Muiden kannattaa tarkistella voimalukemia mittareistaan.
Paranoia: Happiness is Mandatory on kulttimainetta nauttivan pöytäroolipelin hengen tavoittava roolipeli, joka on kuitenkin liian kevyt ja yksinkertainen.
Neverwinter Nights on sisältörikas roolipeliklassikko, joka on pilattu törkeän huonossa Enhanced Edition -konsolikäännöksessä.
