Pitkän tauon jälkeen olen viimeisen kuukauden aikana pelannut innokkaasti useitakin pelejä, vaikka kiire on ollut hirmuinen. Joten päätin kirjoittaa fiiliksiä pelaamistani peleistä.
Kesän aikana tuli pelattua melko vähän, koska The Darknessin ohella ei ilmestynyt muuta minua kiinnostavaa pelattavaa. Nyt on ihan eri meininki. Pelasin pari viikonloppua sitten BioShockin läpi ja se oli mahtava matka. En edes muista, milloin olisin viimeksi pysynyt koko viikonlopun kotona pelaamassa pelejä. Yleensä katson futista ja teen siinä välissä töitä.
Aloitetaan ensin kuitenkin ruotsalaiskaunottarella.
Robyn
Robyn, tuo hehkeä superkaunotar Ruotsista, on pitkäaikainen suosikkini ja vaimomatskua. Robynin loistava parin vuoden takainen albumi ilmestyy nyt – tai on jo ilmestynyt muualla Euroopassa – varustettuna parilla uudella biisillä. Niitä ovat esimerkiksi Bum Like You ja With Every Heartbeat. Ne ovat loistavia popkappaleita.
Robyn on taitava säveltäjä ja erinomainen laulaja, josta viemäriin vajonnut Britney saisi ottaa mallia. Robyn on edennyt urallaan hienosti, vaikka toisen levyn julkaisematta jättäminen Yhdysvaltain markkinoilla oli varmasti todella katkera pala, kun debyyttilevy menestyi rapakon takana erinomaisesti. Menestys Yhdysvalloissa ei ole kaikki kaikessa, mutta kyseessä on niin lahjakas ja hieno mimmi, että olisi ollut hienoa, jos debyyttialbumin menestys olisi saanut jatkoa.
Robyn kävi aikoinaan aikaisemmalla työpaikallani MoonTV:llä toisen levynsä ilmestymisen aikoihin, ja itse olin tuolloin messuilla. Hän oli kuulemma äärimmäisen rento, söpö ja väsynyt. Joten hän kysyi, saisiko ottaa lyhyet päikkärit työpöytäni takana olevalla sohvalla – ja niin hän teki. Hienoa. Olisinpa ollut paikalla.
Warhawk
Kuten olen jo pari kertaa todennut, en ole nettisotapelien ystävä. Ne vain eivät kiinnosta, eikä minulla ole aikaa klaanitoimintaan saati jatkuvaan pelaamiseen. Porukka tuntuu aina ihmettelevän sitä, että en ole superpelaaja, joka hallitsee kaikki pelit. Eihän minulla ole aikaa pelata pelejä kovin paljoa.
Warhawk on kuitenkin saanut minut täysin pauloihinsa. Parhaiten voin kuvailla sitä niin, että Warhawk on videopelimäinen sotapeli. Battlefieldit, Ghost Reconit, Rainbow Sixit ja muut ovat minulle liian vakavia, sellaisia ”naama kurtussa” -vääntöjä. Se on yksi syy, miksen pelaa tällaisia pelejä Livessä – en vain pidä niistä.
Warhawk tuntuu kevyemmältä ja siihen pääsee helpommin sisälle, mutta peli on silti äärimmäisen huolella koostettu. Warhawkia betatestattiin laajalti jo alkukeväästä, mikä näkyy hiotussa lopputuloksessa.
Luulen, että pidän Warhawkista valtavasti juuri sen monipuolisuuden ja helppouden takia. Se on pohjimmiltaan ilmasotapeli, mutta sen lisäksi voi taistella maassa ja ajaa tankilla tai jeepillä. Sodassa voi käyttää myös ilmatorjuntatykkejä tai kulkea kaverin mukana jeepin konekivääriampujana. Pelkästään ilmatorjuntatykissä päivystäminen ja Warhawkien pudottaminen on hauskaa puuhaa, ja mikäs sen hienompaa kuin pelata maan pinnalla sotilaana ja tiputtaa taistelukone singolla. Warhawk on kerta kaikkiaan hauska.
Peli myös näyttää upealta. Kun katselee vuorenrinteeltä taivasalle ja näkee tusinan Warhawkeja ilmassa kieppumassa ja villisti väistelemässä ohjuksia, niin tunnelma on mahtava. Warhawk jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen. Jokaisessa matsissa tulee vau-hetkiä.
Italialaiskollegani Marcello totesi hyvin, kuinka Warhawkin grafiikasta ja animaatiosta huomaa, ettei peliä oltu alun perin tehty vain nettisotapeliksi: grafiikka on liian yksityiskohtaista. Yksi tällainen kiva yksityiskohta on sotilaiden liioiteltu liikehdintä.
Warhawk on teknisesti erinomaista työtä ja antaa pontta sille, että palvelinpohjainen nettipelaaminen on viiveen kannalta parempi ratkaisu kuin P2P. Olen pelannut Warhawkia noin seitsemän tuntia, enkä kertaakaan ole kohdannut viivettä tai mitään sellaiseen viittaavaa.
Sitä kuuluisaa uutta sukupolvea on myös se, kuinka voin pelata kotona nettimatseja kolmen muun kaverin kanssa jaetulla ruudulla. Kaverit voivat liittyä mukaan vaikka kesken pelin. Uuden sukupolven teknologia ei ole pelkkää grafiikkaa ja tilaääntä, vaan myös tällaisia tärkeitä juttuja, joita ei usein huomaa.
Sonyn pitää tuoda näitä pelejä paremmin esille ja kuluttajien tietoisuuteen. Yksi kavereistani pelasi luonani päivän Warhawkia ja kävi seuraavan päivänä ostamassa PS3:n voidakseen pelata sitä lisää. Muutoin hän pelaa vain Mario Kartia Cubella kavereiden kanssa. Yksi hyvä peli riitti konsolin hankintaan. Siitä homma on kiinni.
BioShock
Fantastinen peli. Olisin kuitenkin antanut sille ehkä 9, mutta toisaalta jos on peli, josta ei pysty kirveelläkään löytämään erityisiä virheitä tai parannettavaa, niin 10 on ansaittu. Miika kirjoitti pelistä erinomaisen arvostelun. Hän pystyi tuomaan tekstissään ilmi, miksi BioShockissa on sitä elämää suurempaa meininkiä.
BioShock on kerta kaikkiaan mahtava kokemus. Sen läpipelattuaan tietää, että on kokenut jotakin sellaista jota harvoin kokee. Tämä on meidän tosipelaajien juttu. Tuntuu hyvältä nähdä BioShock pelihyllyssään.
Olin täysin Rapturen vallassa pelatessani BioShockia. Halusin tietää kaiken mahdollisen Andrew Ryanin utopistisesta unelmasta ja selvittää, kuka Atlas oikein on. Joka päivä töiden jälkeen kiirehdin kotiin pelaamaan.
Saa nähdä, saako peli jatkoa vai tekeekö Irrational Games ensiksi jotain muuta. Toivottavasti Ken Levine keksii uuden tarinan ja palaa tulevaisuudessa Rapturen pariin. BioShock on myynyt rohkaisevan hyvin, mutta pitää ymmärtää, ettei viikon tai kahden ajan listaykkösenä oleminen vielä tee pelistä megamenestystä. Kyse on siitä, kuinka hyvin BioShock myy pitkällä tähtäimellä. Toivottavasti hyvin.
Asiasta toiseen. Eniten kaipaisin PS3:een listaa pelaamistani peleistä. Home on cool, mutta en halua kävellä 3d-maailmassa katsomaan saavutuksiani, vaan lukea listan niistä. PS3:n käyttiksestä näkee, mitä verkossa olevat PS3-kaverit pelaavat, mutta olisi siistiä, jos voisi vielä selata, mitä pelejä kaveri on pelannut ja omistaa. Sen ei pitäisi olla kovin vaikeata toteuttaa.
FIFA 08
Olen Pro Evolution Soccer -sarjan suuri fani. Pelisarja on auttanut minua läpi vaikeiden hetkien. Olen pelannut sarjaa yli kymmenen vuotta.
Vaihdanko tänä vuonna FIFA:an?
Olen vähitellen kyllästynyt Konamin kädettömyyteen sarjansa tuotantoarvojen suhteen. Itseäni ei haittaa Bundesliigan tai Valioliigan puuttuminen, vaikka haluaisin, että molemmat liigat olisivat mukana. Se on tärkeää.
Miksi Master League ei ole muuttunut moneen vuoteen? Miksi PES 2008 näyttää uuden sukupolven konsoleilla kivikautiselta FIFA 08:aan verrattuna? Miksi musiikkivalikoima on niin hirveä? Entäs ne valikot? PS2-versio on vieläkin paras PES.
Toki edellä mainitsemani asiat ovat lähinnä kosmeettisia juttuja, mutta nekin ovat tärkeitä. Tuotantoarvot ovat kusseet PESeissä jo vuosien ajan, mutta nyt FIFA on kirinyt rinnalle jo pelattavuudellakin – ja ehkä jo ohi. Luitte oikein. EA on surutta kopioinut PESiä viimeisen parin version ajan ja nyt homma alkaa olla jo huipussaan, kun monilla osa-alueilla EA:n suunnittelijat ovat tehneet parempia ratkaisuja kuin Seabassin porukka.
Puhun muutamia kertoja vuodessa PESin tuotantotiimin kanssa ja ilmaisen aina samat turhautumisen aiheet sekä kerron, mitä me PES-fanit kaipaamme. PESin pelaaminen tuntuu aina mahtavalta ja futisfiilis on voittamaton, mutta se kaikki muu… Musiikki, äänimaailma ja käyttöliittymä ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä nekin, mutta näin ei kuitenkaan ajatella Japanissa.
Jo PESin englannin kieli on niin amatöörimaista, että on vaikea uskoa, että tämä on Konamin suosituin pelisarja. On selvää, ettei Konamilla pistetä Pro Evoon samanlaista fyrkkaa kuin Metal Geariin. Hideo Kojima saa palkata peleihinsä supermalleja, mutta Seabass koodaa edelleen PESiä… Jotain on vialla.
Puhuin tässä viime viikon alussa reissussa espanjalaiskollegoiden kanssa, jotka hekin vannovat PESin nimeen. Myös he olivat pelonsekaisin tuntein huomanneet, kuinka FIFA 08 tuntuisi olevan tänä vuonna se parempi futispeli. Tuntui melkein pahalta puhua tällaista, mutta näin se vaan on. Odotan lähipäivänä saavani käsiini PES 2008:n valmiin version ja pelaavani lisää FIFA 08:n arvosteluversiota. Sitten nähdään, missä oikeasti mennään.
Skate
Aivan uskomattoman hieno peli ainakin skeittaajan näkökulmasta. Ainoa isompi valituksen aihe on PS3-version heikkous verrattuna Xbox 360 -versioon. Kun pelaan FIFA 08:n PS3-versiota, joka rullaa silkinpehmeästi 60 kuvaa sekunnissa, niin voi vain ihmetellä, miksi EA sössi Maddenin. Skatenkin PS3-versio takkuilee ja kärsii sahalaidoista.
On se silti mielettömän hyvä peli.
Kun vuosia sitten sain Tony Hawk’s Pro Skaterin yhden kentän pituisen pelattava demon, se oli uskonnollinen kokemus. Olin niin pitkään haaveillut hyvästä skeittipelistä, ja sitten THPS räjäytti tajuntani. Miten tästä voisi enää parantaa? Monella tapaa Tony Hawk’s Pro Skater 3:n jälkeen Haukka on ollut sitä samaa. Innostuin kyllä THUGista ja viimevuotinen Project 8 alkoi hyvin, mutta kyllä sarja puuduttaa jo pahasti. En suoraan sanoen ole lainkaan innostunut Tony Hawk’s Proving Groundsista.
En ole mikään takinkääntäjä, sillä rakastan Haukkaa sen takia, mitä se on minulle antanut. Lisäksi pidän kovasti Neversoftista, joka on tekijäporukkana mahtava yhteisö. Skate on kuitenkin aidompaa skeittaamista, joka edustaa minulle parempaa fiilistä ja pelaamista.
Kirjoitin pelistä jo arvostelun, ja siitä tuli mielestäni yksi parhaimmistani. Kirjoitan usein kovin kaavamaisesti, mutta Skaten arvostelussa sanat vain soljuivat ja sain jotenkin hyvän paketin aikaan. En ole koskaan ollut nokkela kirjoittaja, mutta yritän parhaani.
Metal Gear Solid 4: Gun’s of The Patriots
Käsi ylös, jos MGS4:n trailerit eivät säväytä samalla tavalla kuin sarjan aikaisempien pelien videot?
Kyllä, tulen pelaamaan MGS4:n läpi, mutten ole tällä hetkellä erityisen innostunut pelistä. Puhuin tästä toimistolla Eemelin kanssa ja olimme hieman samaa mieltä, vaikka MGS-faneja olemmekin. Tosin hän ei pitänyt lainkaan MGS3:sta, joka taas minun mielestäni oli fantastinen peli.
Saa nähdä, onko Metal Gear Solid 4 pelattavissa tällä viikolla Tokyo Game Show’ssa. Epäilen.
Ayo Technology, 50 Cent feat. Justin Timberlake
Timbaland on fiksu hemmo ja loistava muusikko. Se, että mies rippasi suomalaisen demoskenemuusikon biisin melodian, on nihkeätä, mutta omaa kieltään miehen edistyksellisyydestä kertoo kuitenkin se, että Timbaland seuraa skenemusaa ja diggailee Commodore 64:n SID-musiikeista.
Sopivasti Timban Fiddyn Curtis-levylle tuottama Ayo technology onkin oodi sekstaamiselle (mitä se tarkoittaakaan) ja myös old school -teknologialle. Biisin taustalla pärisee hillitön Commodore 64 -biisien henkinen arpeggiomelodia, joka tuo mieleen C64-pelien latausruudut. Pelimiehen liike.
Olen luukuttanut tätä biisiä repeatilla jo tovin. Viime viikonloppuna pelasin Warhawkia luurit päässä ja Ayo technology pauhasi luureissa. On hienoa kun on pelejä, joita voi pelata ilman että täytyisi kuunnella pelin äänimaailmaa. Warhawkia voi hyvin pelata näin, koska jos esimerkiksi joku lähettää maalinhakeutuvia ohjuksia perääsi, siitä ilmoitetaan myös ruudulla tekstinä.
Ayooo, I’m tired of using technology
Why don’t you sit down on top of me
Ayooo, I’m tired of using technology
I need you right in front of me
She wants it, uh uh
She wants it, uh
So….?
I gotta give it to her
She wants it, uh uh
Seuraavan blogin pitäisi ilmestyä Tokion messujen kynnyksellä tai messujen aikana.