”Better”, Guns’n Roses
I never wanted you to be so full of anger
I never wanted you to be somebody else
I never wanted you to be someone afraid to know themselves
I only wanted you to see things for yourself
2007! Huh, sitä vain vuodet vierivät eteenpäin, ikää tulee ja niin edelleen. Kamalaa. Toisaalta, ainahan me pelaajat odotamme sitä Seuraavaa juttua. Luin tänään, että James Cameronin seuraava elokuva Avatar ilmestyy vuonna 2009, joten nyt on taas mitä odottaa sitten leffarintamallakin. Cameron liekittää aivan varmasti. Luin Avatarin ns. treatmentin monta, monta vuotta sitten ja se tuntui erittäin kiinnostavalta. Ja kalliilta. Ennemmin Avatar kuin Battle Angel Alita.
Vuoden alku on kummallista kyllä, paljon kiireisempi kuin viime vuoden loppu. Silloin keskityin kirjoittamisen sijaan enemmän vuoden 2007 alun Pelaajien suunnittelemiseen, joka kantaa nyt hedelmää. Siitä huolimatta tekemistä on nytkin todella paljon. Ja mieleni tekee mennä pelaamaan Final Fantasy XII:tä, mutta olen ilta-myöhään toimistolla.
Kirjoitan melko paljon juttuja tällä hetkellä helmikuun ja maaliskuun Pelaajaan. Tällä hetkellä työn alla on God of War 2 -juttu. Työstämme päällekkäin nyt muutamaakin Pelaajaa. Maalis-huhtikuun aikana ilmestyy valtava määrä pelejä ja ärsyttävää onkin, että pelikustantajat eivät osaa antaa tarkkoja julkaisupäiviä (se ei ole tällä alalla mitään uutta) saati osaa kertoa milloin saamme pelit. Se tekee suunnittelemisesta hieman vaikeata.
Final Fantasy XII
Olen ihan koukussa Final Fantasy XII:hin. Emme puhu Huttusen kanssa toimistolla juurikaan muusta. Lasse ja Otto vain pyörittelevät päitään.
Missä vaiheessa olet? xx tuntia jo takana! Mitä helvettiä ne Quickening-jutut ovat, oks niistä mihinkään? Kenestä teit taikahemmoja ja ketkä on mättöhemmoja? Mistä saa eniten arvokkaita esineitä? Ihan uskomattoman hyvä peli!
Tälläisiä keskustelumme ovat viime viikkojen aikana olleet.
En jaksa pelata muita roolipelejä kuin Final Fantasy -sarjaa. Olen antanut monille muille mahdollisuuden vain huomatakseni, että Final Fantasy on minulle se ainoa oikea. Muut eivät kiinnosta.
Vaikea selittää miksi jaksan taistella pelissä tuntikausia korottaakseni hahmojeni tasoja. Se vain jaksaa viehättää Final Fantasy XII:ssa ja sarjan peleissä yleensä. Missään muussa pelissä en todellakaan jaksa tehdä sitä. Tosin, en pitänyt Final Fantasy X:stä ja vihasin Squallia FFVIII:ssä, joka oli todella rasittava tapaus kaikin puolin.
HKL
Kun tulin aamulla töihin bussilla, niin alkoi taas, noh, sanonko, harmittaa. Helsingin julkinen liikenne toimii hyvin, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö vihaisi sitä. Ratikat ja dösät, I dont like. Ihan hirveitä. Eniten vit… harmittaa kun nousen aamulla bussiin ja lyön kuskille siihen mustalle pienelle pöydälle 2,20€ lippua varten.
Ne kuskit katsoo ne mun kolikot tosi tarkkaan, kääntelee niitä…come on?! WTF?
Älä nyt sano, että jengi yrittää vedättää vielä bussilipunkin ostamisessa ja mä näytän epäilyttävältä. Pistääks jengi oikeesti aina jonkun 5 sentin kolikon kehiin siinä toivossa, että kuski luulee sen olevan 20 senttinen…ei voi olla totta. Hmm, tosin kun asiaa tarkemmin ajattelen, niin kaverini Rapping Martinez osti lasten lipun vielä pitkällä aikuisiässään. Tosin nyt kaveri ei kyllä enää näytä niin nuorelta haha! Sorry!
Tulee heti tosi huono fiilis jo ennen kuin joutuu kävelemään bussin käytävää pitkin etsimään istumapaikkaa. Anteeksi, että mä ostan lippuni bussissa kolikoillani. Ja kun siinä on kaksi kolikkoa niin onhan se nyt selvästi 2 euroa 20 senttiä, eikä joku 2 euroa ja 50 senttinen tai 5 senttinen.
Ärsyttävää. Pitäis varmaa ostaa sellainen kunnon lippu jostakin HKL:n putiikista, mutta se oli jo kouluaikanakin melko vaikeata. Voin vain kuvitella millaista se nyt on kun on se laite missä on ne isot napit…
Nelinpelijuhlaa
Olen pelannut viime aikoina todella paljon Resistance: Fall of Mania. Olen pelannut sitä niin 28″ Philips 4:3 -telkullani kuin 40″ Sony HD:lla kunnon Surround-äänivehkeiden kautta. Motherfucker! Huh. Ero on huomattava. Päätin päivittää pian televisioni ja äänilaitteistoni, jotka ovat palvelleet minua…huh, varmaan joku 11 vuotta jo.
Resistancekin on alkanut iskeä huomattavasti paremmin, kun olen veivannut tuntikausia pelin kaikkia pelityyppejä. Mikä hienointa Resistancen jaetulla ruudulla pelattava nelinpeli on täyttää rautaa. Se jätkä joka pisti saitille kuvan Mashed-turnauksesta, tietää mistä puhun. Kavereiden kanssa pelaaminen samassa tilassa on siisteintä pelaamista. Vähän naposteltavaa, kiekkoa, juotavaa, hyviä pelejä. Se johtaa aina ns. raivomeininkiin.
Paitsi viime viikolla ystäväni koodinimeltään muun muassa Grewolver dunkutti mua PES6:ssa voitoin 9-2. Mun Real Madrid oli täysi vastaantulija kun Johtajan ManU liekehti Alan Smithin, Paul Scholesin ja JS Parkin johdolla. Eihän noista kahdesta voitosta voi edes ottaa mitään positiivista, koska ne oli ns. tilastovoittoja, joita nyt tulee tuurillakin.
Mä en itse hirveästi jaksa netissä pelata, paitsi PESsiä tietenkin, vaan pidän enemmän siitä, että pelataan frendiporukalla samassa paikassa. Sitä social gamingia mistä nyt jauhetaan. Sellaistahan pelaaminen onollut jo ties kuinka kauan. Ainakin siitä lähtien kun Super Nintendolla pelattiin Super Bombermania.
Hm, tosiaan, mun pitää edelleen ostaa uusi virtalähde mun Super Famicomia varten. Muistan kun entinen Lionhead-mies Alex ”Statix” Evans oli vuosia sitten Assemblyillä, kun hän julkaisi Lionheadin pc-demon (en muista nimeä), jossa oli hollantilaisen Vicin musat. Menimme meille pelaamaan tuntikausiksi Super Bombermania ja sitten muistaakseni ostamaani PlayStationilla pelattavaa Bombermania. Best fun ever. Alex veivaa nyt omassa firmassaan Sonyn rahoittamana, sanoisinko, älytöntä, PlayStation 3 -peliä…
Takaisin asiaa. Goldeneye Nintendo 64:llä on ehkäpä kaikkien aikojen parasta nelinpelimättöä. Peli teki niin monta asiaa oikein ja oli ensimmäinen kunnon nelinpelattava fps-mättö konsoleille. Sittemmin TimeSplitters 3 on ollut Se nelinpelimättö mitä olemme kavereiden kanssa pelanneet. Nyt Resistance: Fall of Man on ottanut sen paikan tai tulee ottamaan kun PS3 ilmestyy Euroopassa.
Resistancen moninpelitiloissa on todella paljon säätämisen varaa, aseet ovat hyviä, ruudunpäivitys ei järkähdä, grafiikka on hienoa, toiminnassa on vauhtia ja se on tarpeeksi helppoa. Kelpaa.
Real recognize real
Toinen peli, josta olen melko liekeissä on Def Jam Icon. Mä pidin todella paljon molemmista Def Jam-peleistä ja eniten niissä harmittaa se, että ne ovat sellaisia hieman The Warriorsin kaltaisia pelejä, jotka ovat itselle tärkeitä ja ne ovat hyviä pelejä, mutta eivät avaudu kovinkaan monelle. Harva tajuaa, että kuoren alla on aidosti erinomainen peli.
Def Jam -pelit iskevät lähinnä hip hopin ystäviin ja olen huomannut, että pelialalla niitä on todella vähän. En ole mikään överi hopparihemmo, mutta pidän hip hop -kulttuurista. Se ei tee minusta pahaa, tulkaa takaisin!!! (jengi aina yllättyy kun ne tajuaa, että diggaan kovasti rockista ja ennen kaikkea elektronisesta musasta. Se jaksaa aina huvittaa minua)
Etenkin dialogi on jotakin sellaista, mikä ei vain aukene jengille. Sama juttu kuin 50 Cent: Bulletproofissa, jossa repeilin kun 50 ja G-Unit -hörhöt heittää gangstaläppää. Nauroin ihan täysillä, läppä oli niin gangstaa ettei mitään rajaa. Menace II Societyn tasoa.
Täysin yllättäen, posti toi toimitukseen ns. alpha-version Def Jam Iconista. Siis, se että posti toi sen ei ole yllättävää, postihan tuo paketteja.tuota. Vaan se, että saimme EA:lta version pelistä.
Luulin, että pelin julkaisu siirtyi vuoden loppuun, mutta EA:n mukaan julkaisu tapahtuu maaliskuun puolessa välissä. Emme olisi saaneet pelattavaa koodia, ellei peli ilmestyisi muutaman kuukauden sisällä. Tosin, nytkin EA:n pressisaitilla lukee, että Q4 2007 release ja jossain march 2007. Luotetaan maaliskuuhun.
Alphaversio toimii tahmeasti, mutta kyllä se antaa ihan hyvä käsityksen lopullisen pelin tarjonnasta.
Urapelitila Build A Label toimi mulla noin vartin kerrallaan, mutta sinä aikana jo selvisi, että dialogi on täyttä rautaa, jos diggailee hip hop -kulttuurista. Kun tulee heittoja tyyliin ”real recognize real” niin eihän siinä voi kuin hymyillä… miten noin voi puhua? I love it!
Pelikin vaikuttaa hyvältä. Se on erilainen edeltäjiinsä verrattuna. Sanoisinko kaupallisempi? Muutokset herättivät minussa huolta, mutta demon perusteella suunta on hyvä. Kuvasuunnittelu on todella hienoa ja biisivalikoimakin tuntuu hyvältä. Mukana oli jo nyt Ludacrisin ”Get Back” ja T.I:n ”What You Know”.
Taistelujärjestelmä tuntuu liian monimutkaiselta, mutta kyllä sen opii. Tuntuu kuitenkin siltä, että tekijäryhmä EA Chicago haluaa jostakin syystä käyttää jokaikistä nappia ja tikkua liikkeiden suorittamisessa. Se ei ainakaan tee peliä helpoksi satunnaisille pelaajille, jos ajattelen moninpeliä kavereiden kanssa. Toisaalta pelissä ei taida olla nelinpeliä kuten aiemmissa Def Jameissa. Hyvä EA julkaisu tästä melko varmasti tulee, mutta ikävä kyllä, tälläiset pelit eivät Euroopassa saati Suomessa juurikaan menesty tai kiinnosta.
Nyt pitää jatkaa God of War 2 -jutun kirjoittamista…