Vuosi 2014 kääräistään mukavasti pakettiin ensi viikon aikana, joten ajattelin käydä hieman läpi sitä, miltä tämä kulunut vuosi oikein näytti. Ohessa viiden kärki vuoden oleellisia tapahtumia, ilmiöitä ja asioita, olkaapa hyvät:
Gamergate puhutti etenkin Yhdysvalloissa, mutta internetin ansiosta tapaus levisi myös meille pohjolaan. Journalistisen lahjomattomuuden nimissä käyty ristiretki kahlasi osin syvissä vesissä, kun alan eri naistoimijat alkoivat saada erinäisiä raiskaus- ja tappouhkauksia. Puolesta ja vastaan käydyt nimettömät keskustelut äityivät varsin kiusallisiksi sanasodiksi osapuolten pyrkiessä solvaamaan ja mustamaalaamaan toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. Ilmiö mietityttää edelleen, sillä sosiaalisessa mediassa yhden tunnisteen alla käyty vääntö ei tuntunut selvältä aina sen omille osapuolillekaan, saati sitten sitä tutkivalle medialle.
Puolivalmiit pelit riivasivat erityisesti loppuvuodesta. Assassin’s Creed Unity, Halo: Master Chief Collection, Driveclub.. Osa tämän vuoden peleistä oli julkaisussa lähes pelikelvottomia bugien värittäessä kokemusta häiritsevällä tavalla. Korjaavien päivitysten saattaminen kuluttajien ulottuville on helppoa, joten kiusaus keskeneräisen nimikkeen julkaisemiseen ajallaan on suuri. Trendin vastavetona voidaan ajatella vaikkapa CD Projekt Redin jo kahteen kertaan viivästyttämä The Witcher 3. Studion tavoitteena on saada tuotettua pelaajille mahdollisimman hiottu kokemus jo heti pelin ensimetreiltä.
Kilpapelaamiseen herääminen käynnistyi Suomessa todenteolla vuonna 2014. Yleisradio on tehnyt hyvää työtä lajin esittelemisessä myös valtakunnallisen television kautta entistä laajemmalle kohderyhmälle. Erilaiset pelisivistysprojektit pyrkivät levittämään tietoutta pelaamisesta ja peliharrastuksesta kaikenikäisille kiinnostuneille. Pienen piirin harrastus on toki kasvanut suuren yleisön huviksi jo hyvän aikaa, mutta tunnustetuksi kilpaurheiluksi ja Veikkauksenkin vedonlyöntikohteeksi laji on päässyt vasta hiljattain.
Perinteistä moninpeliä on pyritty siirtämään uusille urille entistä aktiivisemmin. Destinyn ja Watch Dogsin kaltaiset nimikkeet tuovat pelaajia yhteen tavalla, joka sumentaa pelimuotojen välistä rajaa entisestään. Pelaajien on mahdollista kuokkia toistensa yksinpeliin tai viettää aikaa maailmassa, joka täyttyy lähinnä kanssapelaajien luomista hahmoista. Destinyn lisäksi myös Titanfall hyödynsi moninpelikarttoja yksinpelikampanjamaisen kokemuksen luomisessa.
Remasteroidut teokset täyttivät pelihyllyä ahkeraan vuonna 2014. Uuden sukupolven konsoleista ollaan jo nautittu vuoden verran, jolloin luonnollisesti monet jo pelatut hittipelit kääntyivät vähitellen myös tuoreille laitteille. Etenkin PlayStation 4:sen alkutaipaletta tuntui värittävän mielipaha täysin uusien AAA-pelien vähäisestä määrästä. Kuitenkin sellaiset huippupelit kuin The Last of Us tai Grand Theft Auto 5 tuntuivat uppoavan pelikansalle myös nykyisille laitteille.
Bonuksena haluaisin mainita vielä indiepelien kasvaneen rooliin konsolivalmistajien keskuudessa. Vuosi 2014 jää varmasti monilla pelaajilla mieleen myös pienemmän budjetin helmistä, jotka ovat aikaisemmin olleet tarjolla lähinnä pc:lle. Microsoft ja Sony panostavat näkyvästi indiepelien esille tuomisesta omille laitteilleen, ja pelaajilla tuntuukin olevan monipuolista valikoimaa enemmän kuin koskaan ennen.
Jenni Ahlapuro