Pelaaminen on nykyisen laitepolven aikana monimuotoistunut niin vahvasti, että monet ovat ryhtyneet epäilemään, kiinnostavatko perinteiset pelikonsolit enää ketään. Viimeisimpien tietojen mukaan ne kyllä kiinnostavat, sillä Ubisoftin nokkamiehen Yves Guillemot’n mukaan sekä PS4:ää että Xbox Onea on monien jälleenmyyjien – joskaan ei kaikkien – mukaan ennakkotilattu jo kaksi kertaa niin paljon kuin tämän sukupolven vastaavia koneita aikoinaan.
Myös Pelaajan tilaajamäärät ovat taas nousussa, joten perinteinen pelaaminen jaksaa selkeästi vielä innostaa. Lisää tietoa uusista pelikonsoleista ja niiden tarjonnasta on seuraavaksi luvassa elokuun lopussa Saksassa pidettävillä Gamescom-messuilla, joissa kuullaan etenkin niiden julkaisusta täällä Euroopassa. Messuista voit lukea lisää syyskuun Pelaajasta.
Yksi perinteisen pelaamisen uudeksi perinteeksi noussut tapahtuma herätti keskustelua kesälläkin: Steam-verkkokaupan kesäalennukset. Monet pelaajat odottavat niitä jo kauhulla ja innolla. Alennukset ovat yleensä niin kovia, jopa 90 prosenttia, ettei niitä voi vastustaa. Samalla kovalevylle kuitenkin ilmestyy alen myötä läjä pelejä, joita ei välttämättä ehdi koskaan pelata – mutta pitäähän ostaa, kun halvalla saa!
Tietenkään kaikki eivät ole huikeista alennushinnoista innoissaan. Jotkut pelkäävät kovien alennusten vääristävän kuluttajien kuvaa pelien oikeista hinnoista, alentavan niiden arvoa heidän silmissään ja saavan pelaajat aina odottamaan alennuksia, mikä on ongelma pelien korkeiden tuotantokustannusten vuoksi.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Pelit ovat tunnettuja siitä, että niiden pääasiallinen myynti tapahtuu ensimmäisinä viikkoina julkaisun jälkeen, verkkomoninpelejä lukuun ottamatta. Jos peliä ei siis osteta heti kättelyssä, sitä ei välttämättä osteta lainkaan. Niinpä Steam-alen kaltaiset kampanjat antavat niille toisen mahdollisuuden löytää tiensä pelaajien koneille, jota ne ilman sitä eivät saisi. Vastaavasti taas indietekijät, joilla harvoin on varaa tai kykyä mainostaa pelejään, saavat näin näkyvyyttä itselleen, mikä edistää heidän mahdollisuuksiaan myydä myöhemmin myös tulevia pelejään. Parhaiden indiekehittäjien nimistä tulee parhaita mahdollisia mainoksia, kun tuotantoon tutustuu edes kerran alennuksen kautta.
Steam-ale koskee tietenkin vain tietokoneita, sillä pelikonsoleilla vastaavaa ilmiötä ei suoranaisesti ole, vaikka sekä Sony että nykyään myös Microsoft tarjoavat PlayStation Plus -palvelun ja Xbox Live Goldin käyttäjille ilmaisia pelejä kuukausittain. Kummankin omissa verkkokaupoissa peleistä saa kuitenkin usein maksaa lähes yhtä paljon kuin kauppaversiostakin.
Steam-alesta käytävästä keskustelusta kuitenkin näkee, että digitaalinen kauppa on edelleen haaste monille tekijöille ja kustantajille, etenkin konsolipuolella. Perinteisen liiketoimintamallin muuttuminen monimuotoisemmaksi ei ole ollut helppoa musiikki-, tv- tai elokuvateollisuudellekaan, eivätkä pelit näytä olevan poikkeus.
Miika Huttunen,
Pelaaja-lehden päätoimittaja
Kirjoitus on julkaistu Pelaaja-lehden 131 elokuun numeron pääkirjoituksena.