Juhannus tuli ja meni. Se ei merkkaa minulle yleensä mitään, mutta tällä kertaa se merkkasi lyhyen loman alkua.Saimme heinäkuun Pelaajan kasaan juhannuksen aattona jonka jälkeen toimitus siirtyi lyhyelle lomalle. Kuten totesin edellisessä blogissani niin Pelaaja 46 tulee sisältämään matskua laajalla sektorilla. Lehti saapuu hitaasti, vaikka onkin jo valmis. Se johtuu kesän ja juhannuksen aiheuttamista aikatauluista. Hommat vaat liikkuu hitaammin kun puolikas Suomea on lomalla.
Kannesta tuli todella värikäs ja kesäinen. Katselimme, että kevään kannet (Black, Gears of War, Tomb Raider) olivat tummia ja synkkiä, mutta nyt hieman huolestuttaa onko tyyli taas liian aurinkoinen. Toisaalta, LocoRoco-kannen saama positiviinen palaute on ollut hyvin rohkaisevaa ja jopa hieman yllättävää. Heinäkuun kannesta tuli kyllä hieno. Roolipelifaneille on runsaasti asiaa, koska Disney-fani Miika H kirjoitti Kingdom Hearts 2:sta ja kokeilimme mös Rogue Galaxyn englanninkielistä versiota. Kesäkuun Pelaajan Ensi kuussa -sivu viittasi kauhuun ja sitä on myöskin luvassa…
Olen henk.koht todella tyytyväinen heinäkuun lehteen. Siellä on arvosteluja, jotka varmasti herättävät keskustelua suuntaan jos toiseenkin. Pistän tuon kannen varmaankin näytille piakkoin. tai sitten en. Parempi, että se on yllätys.
Jouduin eilen ostamaan hiustenkuivaajan (en itselleni) ja ostin siinä samalla sitten Phoenix Wrightin DS:lle! En ole ostamallani Litellä New Super Mario Brosin ja Mario Kartin ohella muita pelejä pelannut ja tuuminkin, että molemmat edellä mainitut ovat pelejä, joita voisi pelata perus-GBA:lla. Eivät ne hyödy mitenkään DS:stä. Phoenixissa hyödynnetään kosketusnäyttöä jonkin verran. Olen pelissä ihan alkumetreillä, mutta hyvältä vaikuttaa. Mario Kartia en saa toimimaan kotona langattomassa verkossa, joten verkkopelaaminen on jäänyt siihen. En saanut toimimaan sitä originaalilla DS:lläkään.
Still aint tripping
Nyt kun olen ollut hieman tavallista enemmän himassa, enkä toimistolla niin olen fiilistellyt GTA-sarjaa. Pelasin GTA3:a PS2:lla. Jatkoin tallennuksesta, joka oli peräisin muistaakseni vuodelta 2002 tai 2003. Pelasin pari tehtävää eteenpäin. Hemmetti, että oli vaikeata. Jotenkin GTA3 on paremman näköinen luin Liberty City Stories PS2:lla.
Muistan niin elävästi kun pelasin ekan kerran Grand Theft Auto 3:a. Se tapahtui Helsinkin ”teinihelvetiksi” muuttuneessa Highlight Cafessa (Harron vakiomesta!), jossa pidettiin maahantuoja Toptronicsin pelien esittelytilaisuus. Tilaisuudessa Take 2:n edustaja esitteli GTA3:a PS2:lla ja sain pelata sitä ihan vapaasti. Olin aivan äimän käkenä. Miten siisti peli. Olin pelannut Amigalla aiempia GTA-pelejä, mutta eivät ne olleet oikein napanneet. Jotenkin en vain lämmennyt niistä niin paljon. Oli osaltani virhe etten ollut täysin ajan tasalla GTA3:n suhteen. Olisi pitänyt olla paremmin pelin perässä, mutta eipä tullut apuja. Pelin menestyksen jälkeen Rockstar pisti ihan omat kuviot pystyyn, eikä GTA-pelejä näe, ellei Rockstar pyydä katsomaan niitä jonnekkin päin maailmaa tarkasti valvottuun ja kontrolloituun tilanteeseen. Vice Cityä kävin katsomassa Miamissa asti ja sain täytellä aikamoiset paperit, että pääsin peliä katsomaan.
Takaisin pelaamiseen. Pelattuani hieman GTA3:a alkuviikosta, tuumin, miltäköhän Vice City näyttäisi. Etsin pelin kaapistani ja pistin pleikkariin. C64-latausruutu on niin helvetin nerokas idea ettei mitään rajaa 🙂 Peli näytti hieman…kummalliselta. Sitten muistin, että Trails-ominaisuus oli varmaan päällä ja olihan se. Pistin sen pois päältä ja graffat muuttuivat heti huomattavasti terävämmäksi. Latasin Tommy Vercettin vikan tehtävän..It’s the last dance for Lance Vance! Kyllä tämä on fiilikseltään paras GTA ja mielestäni Vice City on ympäristönä paras, koska se on niin helposti navigoitava. Kaksi saarta, joide välissä on vettä…sillat kummassakin päässä. Helppoa. Ei minua korkeuserojen puute haittaa. Ei sellaisia Miamissa oikeasti edes ole. Rakastan kyseistä kaupunkia.
Futista
PES5:ssä olen aika lähellä 10 000 pistettä! PS2-version onlinepuolella ei ole paljoa saavutettavaa. Oma ranking-lukemani on jotain 3600 luokkaa, eikä siitä oikein mihinkään pääse, ellei pelaa tuhansia matseja voitokkaasti. En tajua miten ne kärkisijoilla olevat tyypit ovat voineet pelata tuhansia matseja lyhyessä ajassa ja voittaa niin paljon. Viiden minuutin erät ja kuntonuolet aina vihreinä on syvältä. Randomit ne olla pitää ja 10min erät.
Guns’n Roses! Yritin saada keikalle lippuja, kun ne tulivat myyntiin, mutta ei onnistunut. En saanut lippuja kummallekaan keikalle. Katselin huuto.netistä tilannetta, mutten oikein saanut aikaan mitään. Sain sitten eilen puhelinsoiton frendiltä, että hei, mellä ois lippu kun joku ei päässyt tulemaan! Yes! Kyllähän GN’R tai siis Axl Rose pitää nähdä.
Ja ulkona sataa…argh! Tälläistä se Suomen kesä on. No, tänään tulee Espanjan ottelu ja meikäpoika kyllä on kuin tulisilla hiilillä, kun punapaidat pelaavat Ranskalaisia vastaan.
