Miksi vasta Microsoft voi syrjäyttää Applen?
Apple kohtasi ensimmäisen todellisen haastajansa, kun Microsoft julkisti oman tablettitietokoneensa maanantaina 18.6. Los Angelesissa. Miten niin ensimmäisen haastajansa, saatat miettiä. Ovathan Samsung, HP, Acer, Asus ja Sonyn yrittäneet kammeta iPadia valtaistuimeltaan esittelemällä omia taulutietokoneitaan pitkin viime vuosia. Kysymys ei olekaan laitteista, joita edellämainitut laitevalmistajat ovat markkinoille tuoneet. Sisältö ja sen saatavuus määräävät, eivätkä pelkkää rautaa tuottavat tekijät ole kyenneet useita laitteita ja niiden ominaisuuksia ja sisältöä yhdistävää, ah niin trendikästä ekosysteemiä laitteiden tueksi luomaan. Microsoft pystyy.
Mietitäänpä Applen haastajia vuosien varsilta: Monet tietotekniikkavalmistajat katselivat iPadin suosion rajattomalta tuntuvaa menestystä ihmeissään. Laitetta ei kyetty valmistamaan niin nopeaan tahtiin kun niitä olisi mennyt kaupaksi. Kyllä tästä liiketoiminnasta meillekin riittää, kilpailijat ajattelivat. Julkistetaan meidän oma tabletti ja liitytään juhliin.
Ja laitteitahan nähtiin. Osa hyviä ja tehokkaita ”iPadin tappajia”, osa taas halvempia iPadin ghetto-malleja, jotka lupasivat saman kokemuksen kuningasta halvempaan hintaan. Yksi asia vain unohtui. Kukaan ei kyennyt vastaamaan laitteen sieluun, eli ohjelmistovalikoimaan ja synergiaan jo olemassaolevien iPhone-älypuhelinten ja hyvässä nousussa olevan OS X -pöytä-Macin käyttöjärjestelmän kanssa. Microsoft pystyy.
Android auttaa?
Lähes järjestäen kaikki ”iPadin tappajat” käyttivät käyttöjärjestelmänään Googlen Androidia. Androidissa ei ole mitään vikaa, mutta sen sudenkuopat tässä bisneksessä ovat sen avoimuus ja skaalautuvuus. Android haukkasi mobiilikäyttöjärjestelmiä maailmanlaajuisesti mittaavissa piirakkakaavioissa nopeasti ison palan Symbianilta, Windows Mobilelta ja muilta pieniltä tekijöiltä. Applen iOS-käyttöjärjestelmää kuvaava slaissi jäi lähes koskemattomaksi.
Kaavio oli silti vääristynyt. iOS:sää tavattiin vain iPhoneissa ja tuoreena iPadeissa, kun Androidin lukemattomat versiot asuttivat laajalla skaalalla miltei jokaisen eri hintaluokan laitteita, aivan halvimmista matkapuhelimista kalleimpiin älyluureihin ja täppäreihin. Android-kokemus vaihteli laitteittain huimasti, eivätkä laitevalmistajat kyenneet takaamaan uusimman käyttisversion toimivuutta kuin tietyillä teknisillä ominaisuuksilla varustetuissa tuotteissaan. Tehot eivät halpismalleissa riittäneet.
Koko Android-touhu pysyy edelleen pirstaloituneena, ja vaikka käyttöjärjestelmä onkin kehittynyt selkeästi iOS:sää nopeammalla tahdilla, ovat sen tuoreimmat versiot saatavilla vain tuoreimmissa älypuhelimissa.
Kehittäjän painajainen
Nykytekniikka on ollut pitkään sellaisella tasolla, etteivät pelkät tehonumerot ratkaise voittajaa. Sisältö erottaa perusvarmasti toimivat laitteet toisistaan. Sisältöä tuottavat ohjelmistokehittäjät, jotka tekevät työtä rahasta. Tämä on Androidin ja iOS:n merkittävin ero.
Apple aloitti ostokäyttäytymisen muokkaamisen ja digitaaliseen sisältöön opettamisen jo kauan ennen iPhonea yrityksen pohjamudista pelastaneen iPod-mediasoittimen ja iTunes-kauppapaikan avulla. Kun samasta verkkokaupasta sai lisääntyvässä tahdissa musiikkia, tv-sarjoja ja elokuvia valmiiksi syötetyillä luottokorttitiedoilla, ei kynnys astua sisään iPhonen saapuessa markkinoille ollut suuri. iPhonen myötä iTunesiin lisättiin ensin ohjelmistokauppa, sitten e-kirjat, ja tuoreimpana aikakauslehdet. Tuttu lähikauppa on kasvanut ympärillä citymarketiksi, eikä käyttäjälle ole koitunut remontista mitään häiriötä.
Kehittäjälle tälläinen keskitetty ympäristö on taivas. Vain yksi käyttöjärjestelmä, joka päivittyy kaikkiin laitteisiin on helppo valinta kehitysalustaksi. iPhone- ja iPad -malleja on vain muutama ja ne kaikki tukevat tavallisen vaihtosyklin sisällä samoja ohjelmistoja. Toisin kuin Android, joiden useat versiot ja eritehoiset laitteet ovat kehittäjälle painajaismaista optimointia ja arvailua siitä, mikä laite mitäkin sovellusta kykenee tukemaan. Ei kehittäjän kannata keskittyä pirstaloituneeseen alustaan, kun vaihtoehtona on Applen kaltainen suljettu systeemi.
Tiedän, että suljettu ympäristö kiristää monien hermoja ja Android nähdään vapaana temmellyskenttänä. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta valtaosa maksavista käyttäjistä ei ole kiinnostunut virittämisestä ja säätämisestä, mitä Android tarjoaa. He haluavat sujuvaa käytettävyyttä ja toimivuutta ennenkaikkea helposti.
Microsoft otti mallia
Microsoft ymmärsi markkinatilanteen jo aikaisessa vaiheessa ja on ajanut strategiaansa pikkuhiljaa eteenpäin eilen kulminoituneeseen Surface-täppärin julkistukseen asti. Ensin nähtiin täydellinen Windowsin mobiilikäyttöjärjestelmän uusiminen, jolle olisi ollut tilausta jo vuosia sitten. Kamala ja kankea Windows Mobile -käyttöjärjestelmä oli peruja styluksella tökittäviltä pda-ajoilta, eikä se tuntunut olevan samalta vuosikymmeneltä iPhonen saapuessa markkinoille. Nykyään vahvasti Nokian kanssa yhteistyötä tekevä Microsoft on palannut takaisin mobiilikäyttöjärjestelmien kärkisijoille uuden Windows Phone 7 -käyttiksen avulla.
Kotikoneilla ja läppäreillä edelleen maailman suvereeni markkinajohtajakäyttis Windows kehittyy mukana. Piakkoin kaikkien saataville tuleva Windows 8 on myös muuttunut täysin. Kosketusnäyttöjen vuosikymmenellä käyttöliittymäelementtejä on pitänyt suurentaa, ja juuri ekosysteemiajattelu näkyy vahvasti. Neliskanttisiin elementteihin perustuva ilme on yhtenäinen Windows Phone 7:n ja myös vastikään uudistuneen Xbox 360 -peli/mediakonsolin kanssa. Sama käyttäjäkokemus säilyy Surface-täppärillä, ja Windows-käyttäjän on helppo olla yhtä kaikkien laitteidensa kanssa, joissa pilvipalvelut yhdistävät tiedon.
Microsoft eroaa muista iPadia hätyyteilleistä yrittäjistä nimenomaan ohjelmistokehityksen takia. Sillä on jo miljoonapäinen Windows-käyttäjistä ja Xbox-pelaajista koostuva yleisö. Windows Phone -käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti ja Surface-täppäri on ekosysteemin viimeinen palanen. Windows saa myös iTunesin kaltaisen Windows Storen, josta ohjelmistot voi hankkia laitteille keskitetysti.
Myöhässä mutta varustautunut
Applen etumatka ekosysteemikilpailussa on kiistaton, mutta Microsoft on ensimmäinen haastaja, jonka järjestelmällisyys on todellisen kilpailun vaatimalla tasolla. Hyvä synergia on kehittäjille houkutteleva, eikä näin valtavaa yleisöä kannata enää ohittaa.
Eikä Microsoft joka saralla tule perässä, sillä nimenomaan Windows-käyttöjärjestelmän markkinaosuus on moninkertainen OS X:ään verrattuna, eikä Applella ole vielä omaa konsoliaan. Xboxin alati kehittyvät mediaominaisuudet tuovat Apple TV:n tavoin viihdettä televisioon, mutta konsolilla voi myös pelata.
Xbox Live Arcade yhdistää jo nyt konsoli- ja mobiilipelaamisen, ja jatkossa niiden välinen raja tulee hämärtymään tehokkaimpien mobiilialustojen myötä. Applen Game Center on kaukana XBLA:sta, ja ekosysteemin kasvu herättää varmasti monien mobiilipelikehittäjien mielenkiinnon.