Kuten varmasti moni muukin peliharrastaja, olen aina halunnut vierailla Japanissa. Vaimo ei vain syystä tai toisesta ole maasta niin innostunut kuin minä, joskin luulen hänen aliarvioivan Tokion shoppailumahdollisuuksia aika rankasti. Ruokapuoli tosin arveluttaa minuakin, mutta ei sitä aina voi pelkkää burgeria syödä (vaikka niitäkin Tokiosta tietenkin löytyy).
Päätös oli siis tehty – lähden Tokioon yksin.
Hui, enhän minä koskaan käy missään yksin. En käynyt missään yksin edes silloin kun olin, no, yksin, puhumattakaan nyt näin perheellisenä miehenä. Varmasti makselen tulevaisuudessa tätä henkistä velkaa pois aika monena lapsenhoidon täyteisenä iltana, mutta olen iloinen että reissu oli ylipäätään mahdollinen. Oma tahti, omat päätökset minne mennään, oma rauha. Niin rauha kuin miljoonien ihmisten metropolissa voi olla!
Alkoikin ankara suunnittelu. Minulle oikea hetki visiitille tuntui olevan kevät, joten päätin tähdätä kirsikkapuiden kukkimisen yhteyteen. Mikä sen japanilaisempaa, kuin rauhallinen puisto vaaleanpunaisessa väriloistossa? Tähtäys onnistui, sillä kukat ovat kauneimmillaan juuri tällä hetkellä.
Paikkoja, joissa pitää käydä on miljoona. Onneksi puolet niistä on elektroniikkakaupunginosassa Akihabarassa, joten suunnittelu helpottuu huomattavasti! Minulla on karkeasti ylhäällä ne kaupat, temppelit, puistot ja nähtävyydet, jotka haluan nähdä, mutta en viitsi lyödä mitään sen tarkempaa suunnitelmaa lukkoon. Katson päivän kerrallaan, fiiliksen mukaan.
Pelien osalta odotukset ovat korkealla. Olen kuullut paljon tarinoita Akihabaran monikerroksisista pelitaivaista, joissa retrolle on varattu kokonaisia kerroksia. Hintojenkin pitäisi olla jotain ihan muuta kuin eBayssa, moni Japanissa asuva gaijin hankkiikin tienestejä sillä, että rohmuaa halpoja pelejä paikallisista kaupoista ja laittaa ne moninkertaisella hinnalla eBayhin myyntiin. Ja länsimaiset maksavat mielellään, sillä pelejä ei vain ole saatavilla muualta. Itse ajattelin pääasiassa keskittyä Famicom-, Super Famicom- ja eri Game Boy –pelien metsästämiseen, mutta toki minulla on ylhäällä pitkä lista muidenkin konsolien peleistä, joita aion pitää silmällä. Minulla on myös hätäsuunnitelma liian nopeasti täyttyvien matkalaukkujen varalle: pelien postittaminen itselleni!
Suunnitelmat ovat kuitenkin vain suunnitelmia, palaan varmasti uuden blogin myötä asiaan, kunhan pääsen reissulta takaisin. Olen saanut paljon hyviä vinkkejä työkavereilta ja muilta tutuilta, katsotaan päädynkö itse antamaan samoja vai erilaisia vinkkejä. Todennäköisesti tätä lukiessasi olen juuri laskeutunut Tokioon ja viikon seikkailu on alkamassa, tästä se lähtee.